Metsäteollisuus on tehnyt äärimmäisen vahvaa tulosta kaikilla tuotteillaan. Rajusti noussut energian hinta vahvistaa entisestään yhtiöiden tuloksia, koska monet ovat myös merkittäviä sähkönmyyjiä. Sellutehtaiden sivutuotteista tuotetulla ylijäämäsähköllä tehdään isoa tiliä.

Metsänomistajia on hämmästyttänyt Suomessa toimivien puuostajien maksuhalukkuus ulkomaisesta puusta. Elokuussa Virossa järjestetyssä huutokaupassa myytiin 25.000 kuutiota koivukuitua 133 euron keskihintaan satamaan toimitettuna (Metsälehti 23.8). Yleisesti virolaisesta ja latvialaisesta koivukuidusta maksetaan vähintään kaksinkertaista hintaa suomalaiseen verrattuna. Myös tukkien hinnat ovat selkeästi korkeammalla tasolla.

Samaan aikaan kotimaan kuitupuun hinnat ovat jopa alempana kuin kesällä. Metsäteollisuudella olisi varaa maksaa kotimaisesta puusta paljon enemmän, mutta tahto puuttuu. Suomalaisen puun arvostus juhlapuheista ei välity ostotarjouksille saakka. Tilanne on sama puunostajan yhtiömuodosta riippumatta.

Kuitupuun hinnannousulla varmistettaisiin myös metsänomistajien motivaatio taimikonhoitoihin ja metsäalalla toimivien yrittäjien pärjääminen. Tilanne ei saa kääntyä siihen, että metsänomistajat eivät tässäkään tilanteessa saa arvonnousua tuottamalleen kotimaiselle raaka-aineelle. Kuitupuun hinnan selkeällä korotuksella olisi positiivinen vaikutus puukauppaan. Euro on hyvä konsultti.

Metsänomistajina voimme vaikuttaa puun markkinahintatasoon puukaupan kilpailuttamisen kautta. Myös teollisuuden sopimusasiakkaiden kannattaa huolehtia kilpailuttamisesta. Kenenkään ei kannata myydä puitaan kilpailuttamatta yhden puunostajan hintanäkemykseen ja tarjoukseen perustuen, vaan hakea aina paras saatavissa oleva markkinahinta.

Petri Pajunen, johtaja

Kaisa Ralli, puheenjohtaja

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo