Joutsan kunnanhallitus on tehnyt 8.8. myönteisen päätöksen sitoutumisesta Päijänteen biosfäärihankkeeseen ja Päijänteen nivelvaiheen rahoitussuunnitelmaan. Kunnanhallitus käsitteli asiaa kuitenkin uudemman kerran maanantaina 5.9. normaalin päätöksentekojärjestyksen mukaisesti, koska päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus.

Maanantaina uudemman kerran käsittelyssä olleesta Päijänteen biosfäärihankkeesta kunnanhallitus keskusteli pitkään ja perusteellisesti. Keskustelun jälkeen biosfäärihankkeeseen kohdistunut oikaisuvaatimus kuitenkin hylättiin äänin 5–4 eli Joutsa on edelleen mukana biosfäärihankkeessa.

Biosfäärihankkeen puolesta äänestivät Pauliina Maukonen (kesk.), Tenho Tornberg (kesk.), Lea-Elina Nikkilä (vihr.), Heidi Niiranen (sd.) ja Ilari Suuronen (kok.). Hanketta vastaan äänestivät Jarmo Liukkonen (kesk.), Martti Kuitunen (kesk.), Iiris Ilmonen (kok.) ja Jussi Lehtonen (ps.).

Jussi Lehtonen (ps.) jätti eriävän mielipiteen Päijänteen biosfäärialueen oikaisuvaatimuksesta tehtyä päätöstä koskien. Lehtonen toteaa perusteluina Joutsan kunnan valmistelleen asiaa puutteellisesti ja kunnan sivuuttaneen valmistelusta täysin ne tahot, joita asia eniten koskee. Lisäksi Lehtonen näkee hankkeen tulevaisuudessa heikentävän maankäyttömahdollisuuksia sekä biosfäärin tuovan elinkeinotoiminnan kannalta merkittäviä riskejä.

Myös Jarmo Liukkonen (kesk.) jätti samasta päätöksestä eriävän mielipiteen. Liukkonen totesi perusteluissaan muuttaneen aiemman myönteisen kantansa siksi, että hän ei enää näe hankkeelle minkäänlaista järkevää mahdollisuutta, koska useat Päijänteen ympäristön kunnista ovat luopuneet hankkeesta. Liukkonen myös totesi perusteluna hankkeeseen liittyvän epävarmuutta sen vaikutuksista maa- ja metsätalouden harjoittamiseen mahdollisen biosfäärialueen vaikutusalueella.

Valituksen takana on joukko joutsalaisia maanomistajia, maaseutuyrittäjiä ja metsänomistajia. MTK Jou-Lun puheenjohtaja Jani Rantanen toteaa paikallisten toimijoiden kokeneen tehdyn päätöksen epäreiluksi. Rantasen mukaan valitukseen oli useampia syitä.

– Meidän mielestämme toimijoiden kantaa asiaan liittyen ei ole selvitetty tarpeeksi. Vuonna 2018 tehdyn esiselvityksen loppukaneetissa todetaan yksiselitteisesti, että hankkeen edistämiselle ei ole yhteistä ymmärrystä. Alueella ei ole yhteistä tahtotilaa biosfääristatuksen hakemiseksi, joten siihen nähden tehty päätös on ristiriidassa, kommentoi Rantanen.

– Halusimme varmistaa sen, että kunnanhallituksen jäsenillä on ollut riittävä tieto asiasta. Hanketta on viety melkoisella vauhdilla eteenpäin ja koemme, että toimijat on tästä näkemyksineen syrjäytetty, jatkaa Rantanen.

Kokonaisuutta tarkasteltaessa Rantanen näkee asiassa enemmän uhkakuvia kuin myönteisiä vaikutuksia.

– Hankkeen vetäjien suunnasta ei ole osoitettu paikallisten toimijoiden suuntaan mitään konkreettista hyötyä. Esimerkiksi en usko, että puulle tulisi lisähintaa, vaikka se olisi kasvatettu biosfääristatuksen saaneella alueella. Enemmänkin pelottaa ajatus siitä, että alueelle voisi tulla enemmän erinäisiä rajoituksia statukseen vedoten. Pahimmassa tapauksessa ympäristöjärjestöt voisivat statusta hyödyntää, hankaloittaen esimerkiksi hakkuuta, täsmentää Rantanen.

Unescon instituutiota vastaan paikallisilla maanomistajilla, metsänomistajilla tai maaseutuyrittäjillä ei ole mitään.

MTK Jou-Lun puheenjohtaja Jani Rantasen mukaan paikallisten toimijoiden kantaa Päijänteen biosfäärihankkeeseen ei ole selvitetty tarpeeksi.

Joutsan kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauliina Maukonen näkee biosfäärihankkeen periaatteessa hyvänä.

– Biosfääristatuksen myötä olisi mahdollista saada myös erilaisia kehittämisrahoja alueelle ja myös paikallisesti. Esimerkiksi Joutsan luontomatkailu hyötyisi varmasti hankkeesta, kommentoi Maukonen.

Maukosen mukaan näillä perusteilla kunnanhallitus teki 8.8. yksimielisen päätöksen olla hankkeessa mukana. Kunnanhallitus ei nähnyt sellaisia riskejä, mitä maa- ja metsätalousalan yrittäjät ovat nyt vahvasti nostaneet esiin.

– Nykyinen hankevalmistelu (JYU Wisdom) on ollut laajasti osallistavaa hankekoordinaattorin toimesta. Hankkeen tiimoilta on järjestetty muun muassa työpajoja ja hakemus on ollut myös kaikkien avoimesti kommentoitavana hankkeen kotisivuilla. MTK ja MHY ovat hakemuksen mukaan potentiaalisia hankekumppaneita, jatkaa Maukonen.

Biosfäärihankkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja, Joutsan kunnanvaltuutettu Lea-Elina Nikkilän mukaan hanke on painottunut kestävyyskasvatukseen, koulutukseen ja -tutkimukseen sekä kestävään matkailuun.

– Hankkeella ei siis ole mitään oikeuksia, intressiä tai edes tarvetta puuttua maanomistajien omaisuuteen tai sen käyttöön esimerkiksi metsätaloudessa. Joutsan osalta yhtenä merkittävänä asiana näen mahdollisuudet hyödyntää EU:n JTF- eli oikeudenmukaisen siirtymän rahaston luomia edellytyksiä yritystoiminnassa, lausuu Nikkilä.

Aiemmin kesällä Joutsan alue nousi korkeamman tuen II-alueeksi, jonka vuoksi yrityksillä on poikkeuksellisen hyvä tilaisuus kehittää toimintaansa. Nikkilä näkee, että Päijänteen biosfäärialueen yhteistyöverkostot voivat auttaa monin tavoin kehitystyössä. Myöskään rahoituksesta ei Nikkilän mukaan pidä olla huolissaan.

– Jos UNESCO aikanaan hyväksyy hankkeen, rahoitus tulee kokonaisuudessaan valtiolta, joten Joutsa ei ole sitoutumassa maksumieheksi, kommentoi Nikkilä.

Biosfäärialueet ovat taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen mallialueita, joilla on vastuullista elinkeinotoimintaa, korkealaatuista tutkimusta, ainutlaatuinen ja monimuotoinen luonto sekä rikas kulttuuriympäristö. Unescon biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen mallialueita. Biosfäärialue ei ole suojelualue eikä rajoita elinkeinotoimintaa tai maankäyttöä.

Alueet kuuluvat UNESCO:n Ihminen ja biosfääri -ohjelmaan ja ne muodostavat maailmanlaajuisen verkoston, johon kuuluu 714 aluetta 129 maassa. Suomessa alueita on kaksi; Pohjois-Karjalan ja Saaristomeren biosfäärialueet.

Viimeisimpänä viime viikolla hankkeesta vetäytyi kaupunginhallituksen päätöksellä Jyväskylä. Jo aiemmin hylkäävä päätös on tehty muun muassa Jämsässä, Kuhmoisissa, Padasjoella ja Sysmässä. Myönteisen päätöksen hankkeelle on tehnyt Muurame, joka on yhdessä Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton kanssa toiminut hakemusvalmistelun rahoittajana. Myös Toivakan kunta on ollut yksi hakemusvalmistelun rahoittajista, mutta kunnanvaltuusto hylkäsi hakemuksen kokouksessaan 29.8. äänin 14-7.

Hakemus on tarkoitus toimittaa Unescolle syyskuun 2022 loppuun mennessä.

Jonna Keihäsniemi

Yläkuva: Biosfäärialueet ovat taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen kestävän kehityksen mallialueita, joilla on vastuullista elinkeinotoimintaa, korkealaatuista tutkimusta, ainutlaatuinen ja monimuotoinen luonto sekä rikas kulttuuriympäristö.

JS 11.8.2022 Joutsa sitoutuu Päijänteen biosfäärialueen hakemukseen

Juttua päivitetty 7.9.2022 klo 15.30. Uutiseen lisätty Jussi Lehtosen ja Jarmo Liukkosen eriävien mielipiteiden osuudet.

Juttua päivitetty 7.9.2022 klo 10.30. Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi hakemuksen äänin 14-7 kokouksessaan 29.8. Toivakan kunta ei enää ole mukana hakemuksessa, kuten uutisessa aiemmin mainittiin.