Joutsan Seudun Alakulma-palstan juttusarjassa nostetaan esiin lehden 50-vuotisen taipaleen kunniaksi vanhoja uutisia.

Joutsan seutukunta oli mukana vuonna 1972 seutukaavaliiton pienoislentokenttätutkimuksessa. Myöhemmin termi on muuten lyhentynyt ymmärrettävämpään muotoon pienlentokentäksi. Tutkimuksen tuloksena ounasteltiin, että lentokentän tarve on Joutsassa ilmeinen lähinnä matkailuteollisuuden tulevaa kehitystä ajatellen.

Karttaharjoituksien ja myös maastoretkien jäljiltä kunnasta löytyi peräti 4 uutta pienoislentokentän paikkaa, ja viides olisi jo tuolloin käytössä ollut lentokoneiden varalaskupaikka kantatie 59:llä, eli tulevalla Nelostiellä.

Varalaskupaikka eli tuolloin kultakauttaan. Lentoharjoituksia oli useita. Siksi onkin merkille pantavaa, että jo tuolloin pohdittiin, miten silloisen kantatien liikenne saataisiin sujuvasti ohjattua muualle harjoituksien ajaksi.

Joutsan kirkonkylältä Angesselän rantaa myöten kulkevaa paikallistietä on tuolloin ehdotettu parannettavaksi maantietasoiseksi ohitustieksi. Kyse on tietenkin nykyisestä Rieskalantiestä. Yksi ajatus mainitsee, että varalaskupaikan viereen olisi rakennettava kantatien suuntainen ohitustie. Jos voi ennustaa, niin tulevan syksyn lentosotaharjoituksen Baana22:n aikana nähdään, että näissä ajatuksissa on edelleen vinha perä.

Joutsan Itäisen maamiesseuran puimurilla piti elokuussa kiireitä. Äskettäin hankittu puimuri on ollut vilkkaassa käytössä koko syksyn. Seuran puimurin kerrotaan olevan tuiki tarpeellinen täyttämään puimurikannassa olevaa tyhjiötä, sillä maamiesseuran alueella oli tuossa vaiheessa vain 3 yksityistä puimuria entuudestaan.

Joutsan Itäinen maamiesseura pui Pärnämäen, Marjotaipaleen ja Tolvasniemen kylillä.

–Puhasta Jumalan viljaa, toteaa Seppo Saari juttuun liittyvän kuvan kuvatekstissä.

Kuva, jossa Saari tyhjentää uuden Volvo-merkkisen puimurin jyväsäiliötä, on otettu Pärnämäessä Ylä-Mällösen kaurapellolla. Maanviljelijä Tauno Mällönen piti koneen tuntivuokraa 50 markkaa kohtuullisena, etenkin kun ottaa huomioon, että puimurin vakiovarusteisiin kuului silppuri.

Luhangassa päättyi seuraton olotila, tiettävästi viimeisenä kuntana Keski-Suomessa. Nimittäin siellä perustettiin Varman Jahti -metsästysseura. Metsästysseuran tarve etenkin riistanhoitotyöhön ja alueiden valvontaan oli suuri. Maanomistajat olivat olleet hankkeelle myötämielisiä, etenkin kun jutun tiedot kertoivat ulkopaikkakuntalaisten harjoittaneen suoranaista riistaverotusta Luhangan metsissä. Tämä päti ainakin jänisten suhteen.

Janne Airaksinen

Tagged with →