Kansallispukuja tuuletettiin Leivonmäellä osana Leivonmäkiviikon tapahtumia. Tuuletuksista on tullut värikäs maanlaajuinen ilmiö. Niiden äitinä on kansallispukujen valmistaja Soja Murto, joka kutsui ensimmäisen kerran kansallispukuista väkeä ympäri Suomen Imatralle vuonna 2010. Seuraavana vuonna tuuletettiin jo 10 eri paikkakunnalla. Nyt on Kansallispukujen tuuletuspikniksivuilla ilmoitettu tälle kesälle lähes 80 tapahtumaa.

Eniten tapahtumia on ilmoitettu päiväykselle 5.8, jota kutsutaan kansallispuvun syntymäpäiväksi. Päivä yhdistetään keisari Aleksanteri III ja puolisonsa Maria Feodorovnan vierailuun Lappeenrannassa 5.8.1885.

Keisarinna sai silloin suomalaisilta naisjärjestöiltä lahjaksi runsain käsitöin koristellun soutuveneen. Veneen souti juhlapaikalle kahdeksan kansallispukuista nuorta neitoa, joiden puvut oli valmistettu Suomen käsityön ystävien yhdistyksessä ja ne edustivat eri maakuntia. Lisäksi rannalla oli keisariparia vastaanottamassa suuri kansallispukuisten joukko.

Tästä kansallispukujen ensimmäisestä suurimittaisesta julkisesta esiintymisestä alkoi kansallispukuharrastuksen kukoistus. Kesti kuitenkin aikaa ennen kuin tästä maalaisväestön pukuparresta tuli nykyinen kaikkien yhteiskuntaryhmien juhla-asu. Historiansa aikana puvulla on ollut myös in ja out- vaiheita ajankohdasta riippuen.

Soja Murron alkuperäinen idea tuuletuksista oli se, että pukeudutaan 5.8 kansallispukuun, kansanpukuun tai muinaispukuun ja lähdetään ihmisten ilmoille näyttäytymään. Kokoonnutaan vapaamuotoisesti piknikeille ilman muodollista ohjelmaa. Kyllä kansallispuvut itsessään kirvoittavat tarinoita. Ja jos ei ole koko pukua, voi yhdistää jonkun puvun osan nykyvaateisiin ja tuuletella sitä. Tai vain vetää yllensä kansallispukuasenteen ja lähteä vaatteessa kuin vaatteessa tapaamaan kansallispukukansaa.

Tuuletusten yleistyessä ne liitetään usein jonkin perinne tai muun sopivan tapahtuman yhteyteen. Pukujen erimuotoinen esittely on tuonut yleisölle upeaa pukukulttuuriamme näkyväksi. Piknikit on korvannut paikallinen kahvila.

Kansallispukujen tuuletusta on näkynyt myös talvella. Kansallispukuhiihto on päässyt Euroopan kulttuuriperintöpäiville, joka on Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteinen ohjelma. Suomessa hanketta koordinoi Kotiseutuliitto. Tänä vuonna kulttuuriperintöpäivien vuositeema on Kestävä perintö. Siihen yhdistyi sopivasti meidän omaleimainen talviurheilumme ja rikas käsityöperinteemme. Sukupolvelta toiselle siirtyvä kansallispuku on kestävä monikäyttöinen vaate, jota voi korjata ja uudistaa lähes loputtomasti. Meidän neljä sataa kansallispukuamme eivät ole pikamuotia.

Ritva T. Laitinen

Yläkuva: Kansallis- ja kansanpukujen tuulettajat Leivonmäellä kotiseututalon Simolan makasiinilla 23.7. Kuva: Elina Salo.

Tagged with →