Luhangan kunnallispolitiikassa on herättänyt paljon keskustelua kiinteistöverotuksen tiedot. Keskeisin kysymys liittyy siihen, miten suuren summan Latamäen tuulivoimapuiston 6 tuulivoimalaa tuottavat kiinteistöveroja.

Tiedot kiinteistöverotuksen summista ovat täysin julkista tietoa, ja sitä varten Verohallinnolla on oma palvelunumeronsakin. Tarvittaessa kiinteistöverotuksen julkisen otteen saa myös kirjallisena, ja Joutsan Seutu tilasi tiedot tuulivoimaloiden verotustiedot vuosilta 2015–2021. Vuodet kattavat summat tuulivoimala-alueen käyttöönotosta aina viimeisimpään valmistuneeseen verotukseen.

Latamäestä on tullut kiinteistöveroja Verohallinnon antamilla tiedoilla seuraavalla tavalla: 140.538,12 euroa vuonna 2021, 145.228,98 e vuonna 2020, 148.498,20 e vuonna 2019, 148.752,42 vuonna 2018, 59.111,22 e vuonna 2017, 60.286,80 e vuonna 2016 ja 56.547,54 e vuonna 2015. Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti on Luhangassa tällä hetkellä 3,10.

Verotuksen tiedoista näin ollen näkee, että tätä nykyä tuulivoimalat tuottavat tuulivoimayhtiöiden maksamana kiinteistöveroa noin 140.000–148.000 euroa vuodessa. Summat eivät sisällä verovuodesta 2020 eteenpäin tietoja vuokra-alueista, mutta se summa on hyvin marginaalinen, eikä muuta kokonaiskuvaa.

Latamäen tapauksessa kiinteistöverotiedoissa mainitaan kaksi firmaa, Ilmatar Luhanka Oy ja Luhanka Tuuli Ky. Ilmatar Luhanka Oy siirtyi Exilion Tuuli Ky:n omistukseen vuonna 2019. Ilmatar toimii tuulipuiston puistomanagerina eli he vastaavat puiston päivittäisestä pyörittämisestä.

Investment manager Pasi Valasjärvi Exilion Management Oy:stä vastasi lehden lähettämiin lisäkysymyksiin muun muassa yhtiömuodon vaihdoksesta. Exilion Management Oy on perustettu vuonna 2015. Osakeyhtiön kotipaikka on Helsinki, ja pääasiallinen toimiala rahoitus ja luottotoiminta.

– Ilmatar Luhanka Oy oli ulkomaisessa omistuksessa ja kun omistus siirtyi Exilion Tuuli Ky:n omistukseen huhtikuussa 2019, muutimme yhtiömuotoa, koska Exilionille ja meidät omistaville eläkeyhtiöille tuttu omistusmuoto on kommandiittiyhtiö.

– Ylipäätään kaikki Exilionin kiinteistösijoitukset ja tuulivoimasijoitukset ovat kommandiittiyhtiömuotoisia. Kyseessä on yleisesti Suomessa käytetty omistusrakenne tämänkaltaisissa sijoituksissa. Yhtiömuodolla ei ole vaikutusta kunnalle maksettuun kiinteistöveroon.

Verotuoton nousussa on voimakas piikki vuosien 2017 ja 2018 välillä. Valasjärvi arvioi nousun taustalla olleen lakimuutoksen, jonka seurauksena alettiin soveltaa tuulivoimaloissa voimalaitoksen kiinteistöveroprosenttia yleisen kiinteistöveron sijasta.

Tätä nykyä, jos yksittäisen voimalan tai tuulivoimapuiston teho ylittää 10 MW, ne kuuluvat voimalaitoskiinteistöveron piiriin. Se saa olla korkeintaan 3,10 prosenttia.

Janne Airaksinen

Info

Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva vero.

Kiinteistöveron veronsaajia ovat kunnat.

Koskee sekä maata että rakennuksia.

Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta.

Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti enintään 3,10.

Lähde: Valtionvarainministeriö

Yläkuva: Osa tietopyynnön julkisista kiinteistöverotiedoista.

Yksi Latamäen tuulivoimaloista.