Valtakunnallinen leväseuranta alkoi jälleen kesäkuun alussa. Seurantaa toteutetaan viikoittain ja se jatkuu syyskuun loppuun saakka. Havaintotiedot julkaistaan aina torstaisin Järviwiki-palvelussa. Järviwiki-palvelu on kaikille avoin, johon kootaan sekä asiantuntijoiden että kansalaisten tekemät levähavainnot.

Keski-Suomen alueella seurannassa on mukana 14 järveä. Joitakin yksittäisiä kansalaisten tekemiä levähavaintoja on merkitty Järviwikiin Keski-Suomessa, mutta näitä ei ole vahvistettu. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Valtakunnallisilta seurantapisteiltä on raportoitu vain yksi sinilevähavainto Keski-Suomessa. Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Yksi valtakunnallinen sinileväseurannan havaintopiste sijaitsee Joutsan uimarannalla, jossa asiantuntija käy viikoittain. Tuorein asiantuntijan tekemä havainto suoritettiin uimalassa 29.6. Kaikki asiantuntijan toimesta kesäkuussa tehdyt havainnot Joutsassa ovat olleet puhtaita, eli vedessä ei näiden havaintojen perusteella ole levää.

Lämmin sää ei ole pelätyllä tavalla lisännyt sinileväkukintoja sisävesillä. Valtakunnallisesti sinileväseurannan havaintopaikoilla tilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen, mutta alueellisia eroja löytyy. Lämpimän sään jatkuessa sinileväkukintojen riski kasvaa edelleen. Toisinaan epävakaampikin sää voi lisätä sinileväkukintoja.

– Pitkään jatkuvat sateet, rankat sadekuurot tai voimakkaat tuulet voivat tuoda lisää ravinteita sinilevien käyttöön lisäten sinileväkukintojen riskiä, kertoo erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta.

Sinileväesiintymiin on aina suhtauduttava mahdollisesti myrkyllisinä, sillä osa sinilevistä tuottaa ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä. Jos veden seassa näkyy pieniä määriä sinilevähippuja, siinä voi vielä uida, mutta selvästi sinileväisessä vedessä uimista tulee välttää. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, tai kasteluvetenä.

Sinileväkukinta näkyy vedessä pieninä vihertävinä hippuina, tikkuina tai palleroina. Runsaat leväesiintymät muodostavat veden pinnalla ajelehtivia lauttoja. Veden pinnalla kelluva lautta ei kuitenkaan aina ole sinilevää, silmiinpistäviä lauttoja veden pinnalla voi aiheutua myös muun muassa siitepölystä.

Jos epäilee vedessä olevan sinilevää, voi sitä yrittää nostaa tikulla vedestä. Sinilevä ei nimittäin tartu tikkuun, vaan massa hajoaa kosketuksesta. Vettä voi myös ottaa vesilasiin seurattavaksi. Sinilevä nousee pintaan kellumaan noin tunnin kuluessa.

Janne Airaksinen
Jonna Keihäsniemi

Kaikki asiantuntijan toimesta kesäkuussa tehdyt havainnot Joutsassa ovat olleet puhtaita, eli vedessä ei näiden havaintojen perusteella ole levää.

Tagged with →