Valtakunnallinen leväseuranta alkoi jälleen kesäkuun alussa. Seurantaa toteutetaan viikoittain ja se jatkuu syyskuun loppuun saakka. Keski-Suomen alueella seurannassa on mukana 14 järveä.

Keski-Suomen alueen seurantapisteiltä ei ole raportoitu yhtäkään sinilevähavaintoa, kokonaisuudessaan verkkopalveluun on rekisteröity yksi havainto Keski-Suomesta. Toistaiseksi levätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen.

Havaintotiedot julkaistaan aina torstaisin Järviwiki-palvelussa. Järviwiki-palvelu on kaikille avoin, ja sinne kootaan myös yleisön levähavaintoja asiantuntijoiden viikoittaisten havaintojen lisäksi. Yksi valtakunnallinen sinileväseurannan havaintopaikka sijaitsee Joutsan uimarannalla. Levähavainnoista voi myös ilmoittaa itse suoraan ely-keskukseen.

Tämän kesän sinilevätilannetta on vaikea ennustaa. Sinilevät viihtyvät ravinteikkaissa järvissä ja pitävät lämmöstä, joten tyypillisesti sinilevien massaesiintymät yleistyvät juhannuksen jälkeen järvivesien lämmetessä.

Sinileväesiintymiin on aina suhtauduttava mahdollisesti myrkyllisinä, sillä osa sinilevistä tuottaa ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä. Jos veden seassa näkyy pieniä määriä sinilevähippuja, siinä voi vielä uida, mutta selvästi sinileväisessä vedessä uimista tulee välttää. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, tai kasteluvetenä.

Sinileväkukinta näkyy vedessä pieninä vihertävinä hippuina, tikkuina tai palleroina. Runsaat leväesiintymät muodostavat veden pinnalla ajelehtivia lauttoja. Veden pinnalla kelluva lautta ei kuitenkaan aina ole sinilevää, silmiinpistäviä lauttoja veden pinnalla voi aiheutua myös muun muassa siitepölystä.

Jos epäilee vedessä olevan sinilevää, voi sitä yrittää nostaa tikulla vedestä. Sinilevä ei nimittäin tartu tikkuun, vaan massa hajoaa kosketuksesta. Vettä voi myös ottaa vesilasiin seurattavaksi. Sinilevä nousee pintaan kellumaan noin tunnin kuluessa.

Janne Airaksinen

Tagged with →