
Kun järven vedenlaatu huolettaa, on käärittävä omat hihat asian muuttamiseksi. Omaa aktiivisuutta tarvitaan, jotta vesistön kunnostusprojekti saadaan liikkeelle.
Vaikka vesistöjen tila Joutsan ja Luhangan alueella on pääosin hyvä, pienvesien tilanne voi olla heikompi. Moni kunnostusta tai vähintäänkin seurantaa kaipaava vesialue on ely-keskuksen asiantuntijoilla jo tiedossa. Esimerkiksi Harjujärvi, Puttolanselkä ja Tammijärvi on merkitty merkittävän painetyypin vesiksi, joiden ekologinen tila on saanut hieman matalamman arvosanan. Jo suunniteltuja käytännön toimenpiteitä ovat muun muassa Rutajoen ja Tammikosken kalankulkua helpottavat toimenpiteet, sekä Kälkäjoen kunnostusmahdollisuuksien selvittäminen.
Vesien kuntoon ja seurantaan tarvitaan paikallisten asukkaiden omia havaintoja.
– Jokainen voi vaikuttaa vesienhoitoon havainnoimalla ja valokuvaamalla, tai esimerkiksi pitämällä saaliskirjanpitoa, vesienhoidon asiantuntija Jouni Kivinen Keski-Suomen ely-keskuksesta sanoo.
– Vesiä on paljon helpompi ja halvempi suojella kuin jälkikäteen yrittää korjata.
Varsinaiseen vedenkunnostushankkeeseen tarvitaan isompi panostus; käytännössä pitkäjänteistä sitoutumista sekä taustalle yritys tai yhdistys, jolla on oma y-tunnus. Tällainen rekisteröity toimija voi hakea rahoitusta vesienkunnostushankkeelle.
Esimerkkinä tästä on Joutsassa toimiva Joutsansalmi-yhdistys ry, joka perustettiin jo vuonna 2009.
Jos vedenlaadusta tehdyt havainnot johtavat konkreettisiin toimiin ja hankkeeksi asti, ely-keskuksen kautta saa neuvoja ja ohjeita mahdollisen kunnostushankkeen toteuttamiseen.
Rahoitusasioissa neuvoo myös vesistökunnostusverkosto. Keski-Suomen vesistökunnostusverkosto on Keski-Suomen ely-keskuksen hankkeen perustama verkosto, jossa ideana on koota yhteen paikallisia, vesien kunnostamiseen keskittyviä toimijoita. Yhteistyöverkostoa koordinoi Keski-Suomen Vesi ja ympäristö ry. Kattojärjestönä sillä on valtakunnallinen Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry.
Joutsan yhtenäiskoululla pidetty vesienkunnostustilaisuus ei juurikaan saanut ihmisiä liikkeelle, paikalla oli muutama asiasta kiinnostunut joutsalainen.
Joutsassa järjestetty tilaisuus olisi ollut oiva paikka nykäistä alan asiantuntijaa hihasta oman kalapaikan tai lähijoen kysymyksissä. Nyt paikalla ollut vähälukuinen joukko käyttikin yhteisen keskusteluosuuden tehokkaasti hyödyksi. Paikallaolleita mietityttivät muun muassa vesienkunnostushankkeiden byrokratia ja isot paperityöt.
Ilona Savitie
Kuva: Monesti oman rannan kasvillisuus ja lähijärven vedenlaatu saavat asukkaan kiinnostumaan vesien kunnostamiseen liittyvistä kysymyksistä. Omaa aloitteellisuutta tarvitaan, jotta asia etenee.