Jos haluaa päästä eroon tontillaan kasvavista haitallisista vieraskasvilajeista, on tärkeä ajoittaa torjuntatoimet oikein. Ajankohta riippuu Luhangan ja Joutsan kuntien ympäristötarkastaja Marika Masalin-Weijon mukaan lajista.

– Jättiputkien torjuntaan kannattaa ryhtyä jo toukokuussa, kun kasvit ovat vielä pieniä. Jättipalsamin torjunta kannattaa aloittaa ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Kukinta-aika alkanee paikasta ja sääolosuhteista riippuen kesäkuun loppupuolella. Komealupiinin torjuntatöihin kannattaa ryhtyä alkukesästä parhaaseen kukinta-aikaan, ennen kuin siemenpalot ovat ehtineet muodostua, sanoo Masalin-Weijo.

Kurtturuusun kasvatuksesta tulee 1.6. alkaen kiellettyä, eli sitä ei saa enää kasvattaa riippumatta siitä, onko kyse lajin aktiivisesta ylläpidosta vai sen passiivisesta sietämisestä. Alueen omistajan tai haltijan on siis hävitettävä laji alueelta.

Myös torjuntatoimet riippuvat Masalin-Weijon mukaan lajista. Esimerkiksi jättipalsamista pääsee tehokkaasti eroon kitkemällä ja niittämällä – tosin jos kukinta on pitkällä ja siemenet muodostuneet, voivat torjuntatyöt jopa edistää siementen leviämistä ympäristöön. Jättiputkiakin voi Masalin-Weijon mukaan niittää, mutta torjunnassa on huomioitava kasvin myrkyllisyys.

– Jättiputkien kasvinesteen reagoidessa auringonvalon kanssa iholle voi syntyä vakavia palovamman kaltaisia, hitaasti parantuvia tai jopa pysyviä iho-oireita. Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergisia oireita jo kasvuston lähellä oleskelusta.

Komealupiini on yksi yleisimmistä haitalliseksi luokitelluista vieraskasvilajeista. Kuva: JS Arkisto

Vieraskasvilajeista ei pääse heti kokonaan eroon, vaan torjunta on ympäristötarkastajan mukaan toistettava tulevina vuosina.

– Vähintään neljän vuoden seurantaan tulee varautua. Uskon, että ahkera torjuja pystyy pääsemään tontillaan eroon mainituista vieraslajeista. Naapurusten kannattaisi ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja mielellään jonkinlaisessa yhteistyössä, jotta lajin uudelleen leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä, sanoo Masalin-Weijo.

Torjunnassa hän neuvoo suosimaan toimenpiteitä, joissa ei synny käsiteltävää kasvijätettä – esimerkiksi näivettämistä tai peittämistä. Sitäkin kannattaa Masalin-Weijon mukaan miettiä, voisiko kasvijätteen kerätä kasaksi ja peittää kasan kompostoitumaan.

– Mikäli tämä ei onnistu, kunta tarjoaa mahdollisuuden tuoda vieraskasvilajijätteet konttiin, josta ne kuljetetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi.

Kontti sijaitsee Teollisuustie 10:ssä kesäkuun alusta elokuun loppuun. Leivonmäen osalta keräyksen järjestämistä selvitetään vielä.

– Ehdottomasti kiellettyä on viedä vieraskasvilajijätettä kunnan risu- ja haravointijätteen keräyspaikalle tai esimerkiksi metsään, jossa vieraskasvilajit voivat levitä hallitsemattomasti. Myös kuljetus keräykseen tulee järjestää peitettynä siten, että esimerkiksi peräkärrystä ei pääse leviämään siemeniä tai juuren palasia ympäristöön, painottaa Masalin-Weijo.

Joutsan taajamassa kasvaa paikoin laajoja jättipalsamiesiintymiä. Kuva: JS Arkisto / Tarja Kuikka

Haitallisten vieraskasvilajien kitkeminen ja hävittäminen vaatii maanomistajan luvan. Marika Masalin-Weijon mukaan Joutsa on liittynyt Soolotalkoot-kunnaksi ja määritellyt paikat, joissa jättipalsamia voi hävittää talkoilla.

– Alueet on merkitty maastoon kyltillä. Alueille on lisäksi merkitty paikka kasvijätteen keräämistä varten. Kunnanviraston asiointipisteeltä voi käydä hakemassa jätesäkkejä ja käsineitä torjuntaa varten, ja kunnan nettisivuilla on tietoa torjunnasta.

Joutsan taajamassa soolotalkooalueita on lämpölaitoksen ja Perttulanpolun välillä, vanhan terveyskeskuksen takana rannassa sekä Myllytien varrella rantakaistaleella, joka sijoittuu Pannuvuorentien ja Mäkitien välille. Leivonmäellä soolotalkooalueet ovat Havuhuupontien ja Rutavaarintien risteyksen läheisyydessä.

Joutsan kunnalla kolmevuotinen torjuntahanke käynnissä

Joutsan kunta on käynnistänyt kolmevuotisen hankkeen, jonka tavoitteena on torjua ei-toivottuja vieraskasvilajeja lähivirkistysalueilla ja niiden läheisyydessä sekä rantaluonnossa. Hankkeelle on saatu lähes 26.000 euron avustus ely-keskukselta.

Tavoitteena on Luhangan ja Joutsan kuntien ympäristötarkastaja Marika Masalin-Weijon mukaan jatkaa jättipalsamin, jättiputken ja lupiinin torjuntaa kunnan alueilla sekä kartoittaa näiden ja kurtturuusun esiintymiä, ja löydettäessä hävittää ne.

Lisäksi kuntalaisia pyritään neuvomaan, kannustamaan ja tukemaan vieraslajien torjuntaan kiinteistöillään. Kunta osallistuu jätehuollon kustannuksiin tarjoamalla kontin, johon vieraslajijätettä voi viedä.

Toimilla pyritään säilyttämään ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

–Monimuotoisuuden lisääntyminen lisää myös alueen viihtyisyyttä ja virkistysarvoa. Tavoitteena jättiputken torjunnassa yleisillä alueilla on vähentää siitä aiheutuvaa terveysriskiä, kertoo Masalin-Weijo.

Torjuntatoimia tehdään esimerkiksi Joutsan jätevedenpuhdistamon alueella, Perttulanpolun ja Pyykkärinpolun varrella, vanhan terveyskeskuksen takana rannassa sekä Leivonmäellä esimerkiksi Havuhuupontien lähettyvillä ja Kuusirinteen ja Tuomitien varrella.

Miten hävitetään – ohjeita haitallisen vieraskasvilajin torjuntaan

Jättiputki

  • Yksittäisten yksilöiden pääjuuret voi katkaista pistolapiolla 10–20 cm syvyydestä tai kaivaa niiden juuret maasta.
  • Ensimmäisen vuoden hentojuurisia taimia voi kitkeä.
  • Toistuva niittäminen heikentää elinvoimaa, niittäminen helpointa ja turvallisinta kasvuston ollessa matalaa.
  • Lisääntyy vain siemenestä, kukinnon katkaiseminen estää uusien siementen kehittymisen ja varisemisen maahan.
  • Pienehkön kasvuston voi peittää painoilla paikalleen sijoitettavalla mustalla, paksulla, valoa läpäisemättömällä muovilla.
  • Peittäminen näivettää kasvit, eikä päästä siemeniä itämään. Peittäminen usein helpointa niittämisen jälkeen. 

Jättipalsami

  • Kitkeminen ja niittäminen 2–3 kertaa kasvukaudessa, niittäminen sopii erityisesti laajoille esiintymille.
  • Jos siemeniä ei ehdi muodostua, kasvi katoaa paikalta muutamassa vuodessa.
  • Jos kukinta on pitkällä ja siemenet muodostuneet, torjuntatyöt voivat edistää siementen leviämistä. Kukinnot voi kuitenkin varovasti katkaista jätesäkkiin leviämisen estämiseksi.
  • Virtavesien varsilla torjunta kannattaa aloittaa yläjuoksulta.
  • Myös kuumahöyrykäsittely tai laidunnus ovat mahdollisia torjuntakeinoja.

Komealupiini

  • Kukintojen katkaiseminen tai niittäminen ennen siementen kypsymistä.
  • Jos siemenet ovat jo muodostuneet ja kypsyneet (siemenpalot ruskeita ja siemenet ruskeita ja kovia), niittäminen ei kannata, sillä siemenet voivat levitä lähiympäristöön.
  • Säännöllinen 2–4 kertaa kasvukaudessa kasvin tyveltä tehtävä niitto heikentää elinvoimaa ajan myötä.
  • Jos kasveja on vähän, ne kannattaa kaivaa yksitellen juurineen maasta.

Kurtturuusu

  • Pensas leikataan tyveä myöten alas esimerkiksi oksasaksilla tai raivaussahalla, ja pyritään kaivamaan juurakko kokonaan maasta. Laajat, yhtenäiset kasvustot kannattaa hävittää koneellisesti.
  • Näännyttäessä kaikki uudet, vihreät versot katkaistaan tai revitään irti. Ensimmäisenä vuonna katkotaan 3–4 kertaa, seuraavina vuosina 2–3 kertaa kasvukaudessa aina uusien synnyttyä. Katkotut oksat voi jättää pensaan juurelle maatumaan. Pensas näivettyy 3–4 vuodessa.
  • Peittämällä hävittäessä kasvusto leikataan alas ja peitetään huolellisesti tukevalla pressulla, joka kiinnitetään maahan. Pressun annetaan olla 2–3 vuotta, reunoilta puskevat versot kiskotaan pois.

Tiedot: Luhangan ja Joutsan kuntien ympäristötarkastaja Marika Masalin-Weijo

Tarja Kuikka

Tagged with →