Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) järjestää monenlaisia koulutuksia sotilastaitojensa tai yleisten turvallisuustaitojensa ylläpitämisestä, kehittämisestä ja laajentamisesta kiinnostuneille. Joutsalainen Eila Paappanen osallistui huhtikuussa MPK:n viikonlopun mittaiselle kurssille, jossa opetettiin naisille sotilaan perustaitoja.

Ajatuksen maanpuolustusasioihin tutustumisesta laukaisi Paappasella vallitseva maailmantilanne ja toisaalta myös kiinnostus vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamiseen.

– Olen aina halunnut armeijaan, mutta silloin kun armeija tuli naisille vapaaehtoiseksi, minulla oli pienet lapset, enkä voinut lähteä. Ja sitten rupesi puhumaan ikä puolestaan, sanoo Paappanen.

Paappasen käymä MPK:n kurssi järjestettiin Mikkelissä Karkialammella entisellä varuskunta-alueella. Kouluttajina toimivat vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet reserviläiset, jotka saivat ohjattavakseen nelisenkymmentä naista, iältään parikymppisestä kuusikymppisiin. Joukossa oli naisia eri ammattialoilta.

– Oli psykiatria, laivatarjoilijaa, projekti-insinööriä, sairaanhoitajaa, ihan laidasta laitaan, luettelee itse hierojana ja jalkojenhoitajana työskentelevä Paappanen.

Kurssin alkajaisiksi osallistujille jaettiin viikonlopun ajan mukana kuljetettava varustus, eli asiaankuuluvat vaatteet ja muut varusteet – esimerkiksi kypärät, taisteluliivit ja rynnäkkökiväärit. Sen jälkeen opeteltiin Eila Paappasen mukaan perusasioita eli korkeampiarvoisen henkilön puhuttelua, tupakäyttäytymistä, sulkeiskomentoja ja taisteluliivin kasaamista.

Eila Paappanen osallistui sotilaan perustaitoja naisille tarjonneelle kurssille nykyisen maailmantilanteen sysäämänä, mutta myös koska on aina ollut kiinnostunut vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta.

Entisellä kasarmilla yövytyn yön jälkeen kurssilaiset harjoittelivat ampuma-asentoja, aseen käsittelyä, ampumista, taisteluensiavun antamista, viuhkapanoksen asentamista sekä telamiinojen ja kevyen kertasingon käyttöä. Paappanen nimeää kertasingon käytön vaikeimmaksi tehtäväksi.

– Sen kasaaminen oli ihan hirveä homma, hän sanoo.

Toinen yö majoituttiin maastossa. Sitä varten naiset pystyttivät metsään joukon puolijoukkuetelttoja, tekivät kamiinapuut ja sytykkeet, valmistivat ruokaa trangialla ja jakoivat yöksi kipinävuorot. Se kaikki oli Paappaselle hyvin mieleistä.

– Illalla kun lähti nukkumaan, tuntui siltä, että oma pää oli tyhjentynyt tästä omasta arjesta täysin.

Viimeisenä kurssipäivänä harjoiteltiin vielä edellispäivän oppeja käytännössä sekä aseen purkamista ja puhdistamista.

Eila Paappanen pitää sotilaan perustaitoihin opastanutta kurssia kivana kokemuksena ja sanoo, että sille kannatti mennä. Hänet yllätti se, että vieraiden naisten kesken muodostui nopeasti yhteishenki.

– Ryhmätyöskentelyynhän se perustuu. Varsinkin sunnuntai oli semmoinen, että ryhmätyöskentelyn piti olla sujuvaa.

Kurssista Paappaselle jäi käteen paitsi pintapuolista tietoa armeijan kalustosta, ennen kaikkea ajatus siitä, että omasta kunnosta ja ensiaputaidoista on hyvä huolehtia.

– Omasta kunnosta huolehtiminen ja ensiaputaidot ovat todella tärkeitä jokaiselle, hän sanoo.

Tarja Kuikka