Puulan seutuopisto järjesti tiistaina luennon, jonka tarkoituksena oli herätellä ihmisiä pohtimaan häiriötilanteisiin varautumista. Tilaisuudessa puhuneen seutuopiston rehtori Mirka Savolaisen mukaan viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus häiriötilanteiden varalle on 72 tuntia eli kolme vuorokautta.

– Sen aikaa pitäisi kotitalouksien pärjätä itse, jos on pidempi vesikatko tai sähkökatko, että viranomaiset kerkeävät saada tilanteen haltuun, totesi Savolainen.

Savolainen puhui noin kymmenkunta kuulijaa keränneellä luennolla esimerkiksi juuri sähkö- ja vesikatkoihin varautumisesta, kotivarasta, sisälle suojautumisesta ja viestinnästä häiriötilanteissa.

Pitkien sähkökatkojen aiheuttajiksi hän listasi muun muassa myrskyt, tulvat ja tykkylumen. Katkot näkyvät hänen mukaansa paitsi kodeissa monin tavoin, myös vaikuttavat muuhun arkiseen toimintaan. Esimerkiksi polttoainejakelu huoltoasemilla loppuisi jossain vaiheessa, pankkiautomaatit ja pankkien konttorit suljettaisiin, ja useimmat ruokakaupat saattaisivat sulkea ovensa jo viidentoista minuutin sähkökatkon jälkeen.

Sähkökatkon varalta kotona on Savolaisen mukaan hyvä olla esimerkiksi vettä, kannellisia vesiastioita, taskulamppu, kynttilöitä, paristoilla toimiva radio, paristoja, polttopuita, käteistä rahaa, välttämättömät lääkkeet ja ilmastointiteippiäkin siltä varalta, että ikkunoita pitäisi tiivistää esimerkiksi lämmönhukan estämiseksi.

Jos tulisijoja ei ole, ruokaa voi laittaa esimerkiksi kaasuliedellä tai sprii- tai kaasukeittimellä. Pieni määrä kertakäyttöastioitakin olisi Savolaisen mukaan hyvä olla.

– Jos sähkökatko tulee, niin ei tarvitse ruveta tiskaamaan sillä vähällä vedellä.

Kotivaraksi Savolainen suositteli varaamaan sitä ruokaa, mitä yleensä syö ja minkä valmistamiseen ei tarvita paljoa vettä. Elintarvikkeiksi, joita kotona olisi hyvä olla, rehtori listasi esimerkiksi mehut, hedelmät, kasvikset, juurekset, säilykkeet, kuivatuotteet ja ruuan myös lemmikille. Olennaista on, ettei varaa sellaista, mistä ei pidä.

– Jos ei tykkää hernekeitosta, niin ei se kylmänäkään maistu, totesi Savolainen.

Hän myös muistutti, että kotivarasta on hyötyä esimerkiksi sairastuessakin.

Vesikatkon voi aiheuttaa Mirka Savolaisen mukaan sähkökatkon ohella myös veden saastuminen. Vesikatkon varalta kotona olisi hyvä olla vettä. Kokonaistarve henkilöä kohden on Savolaisen mukaan yksi tai kaksi kymmenen litran sankoa vuorokaudessa, sillä vettä tarvitaan ruuanlaittoon ja hygieniasta huolehtimiseen. Rehtorilla oli neuvo siihenkin, miten vessanpönttöä voi käyttää vesikatkon aikana.

– Jos vessanpönttö ei toimi, niin vuoraa sen pussilla ja käy siinä. Sitten laittaa paperia siihen ja sitten ne jätteet lajitellaan sekajätteeseen.

Sisälle suojautumisen tarve voi tulla esimerkiksi silloin, jos ilmassa on haitallisia kemikaaleja. Tällaiseen tilanteeseen on hyvä varautua kotona Savolaisen mukaan miettimällä etukäteen sitäkin, miten ilmanvaihdon saisi suljettua.

Häiriötilanteiden sattuessa viranomaiset tiedottavat niistä. Yhtenä hyvänä tiedotuskanavana Savolainen mainitsi esimerkiksi älypuhelimiin asennettavan 112-sovelluksen. Hän myös muistutti yhteisöllisyyden merkityksestä häiriötilanteissa ja muutenkin, ja totesi huumorin siivittämänä, ettei pieni naapurin kyttääminen ole pahaksi.

– Siinä kuitenkin sillä tavalla tulee sitä turvaa. Huolehditaan, että kaikki naapurit ovat kunnossa.

Tarja Kuikka

Tagged with →