21-vuotias joutsalaislähtöinen Anniina Haapala päätti viime kesänä seurata sydäntään. Vaikka tuoreelle ylioppilaalle avautui opiskelupaikka Helsingin yliopistossa, kieltäytyi Haapala paikasta. Aktiivisesti urheilleesta Haapalasta tuntui, että korkeakouluopinnot ei ollut se juttu juuri sillä hetkellä, mitä hän haluaa tehdä.

– Urheilun puolella viime vuodet eivät olleet menneet niin kuin olisin halunnut. Molemmat nilkat on leikattu vuonna 2015 ja revennyt akillesjänne puolestaan vuonna 2017. Ajattelin, että vastoinkäymisten ja loukkaantumisten jälkeen minun on saatava juoksuun uusi alku, summaa Haapala.

Vaikka isoin syy ulkomaille haaveiluun oli urheilu ja treenaaminen läpi vuoden, piti jotain muutakin kehitellä näiden ohelle. Haapala pisti hakemuksen sisään Espanjassa sijaitsevaan suomalaiseen urheiluhierojaopistoon ja kun hyväksytty vastaus kilahti, alkoi kiivas asunnon etsintä sekä pakkaaminen. Vuokra-asunto löytyi Los Bolichesista Fuengirolasta, jonne Haapala muutti syyskuussa 2021.

– Heti syyskuussa sain treenit Espanjassa käyntiin ja arki alkoi rullaamaan. Se loppui kuitenkin lyhyeen, sillä jonkin ajan päästä nyrjäytin nilkkani ja edessä oli vajaan kuukauden treenitauko. Suomessa vietetyn joululoman jälkeen treenit alkoivat jälleen kulkea Espanjassa, kunnes jälleen tapahtui. Tammikuun lopulla minulla murtui nilkka, tarkemmin sanottuna pohjeluusta irtosi pala. Tämän jälkeen reilut kaksi kuukautta liikkuminen oli ihan minimissä, summaa Haapala.

Torremolinoksen kenttä.

Suomessa Haapalaa valmensi Nikke Vilmi, mutta Espanjassa hän on treenannut pääasiassa yksin. Nilkkaa kuntouttaessaan Haapala keskittyi kouluun samalla pohtien valmentajakuviota. Kuin tilauksesta uusi valmentaja löytyi erään espanjalaisen 400 metrin juoksijan kautta.

– Olen treenannut Torremolinoksessa ja hän kysyi, haluaisinko tavata heidän valmentajansa ja mahdollisesti liittyä heidän pienryhmäänsä mukaan harjoittelemaan. Tartuin pyyntöön pikimmiten, sillä ryhmässä on turvallisempaa treenata ja valmentaja on paras tuki. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ihan lähiaikoina on tarkoitus kokeilla juoksua melko täysillä. Kuntoutuminen täällä lämpöisessä on sujunut nopeammin ja miellyttävästi verrattuna Suomen talveen, naurahtaa Haapala.

Kuva tämän vuoden tammikuulta, kun nilkka oli vielä ehjä.

Haapalan oli tarkoitus kilpailla Espanjassa hallikaudella, mutta ne haaveet menivät jäihin loukkaantumisten vuoksi.

– Ainut asia mitä haluan, on juosta ja kun sitä ei ole voinut tehdä, on tuntunut todella pahalta. Toivon, että saisin terveitä vuosia ja pääsisin treenaamaan täysillä. En ole kuitenkaan vielä liian vanha urheilemaan, toivoo Haapala.

Espanjassa Haapalan mukaan parasta on sää; leuto talvi, lämmin syksy ja kevät sekä erittäin kuuma kesä. Lisäksi paikallisten ihmisten avuliaisuus on tullut positiivisena yllätyksenä. Espanjassa ei Haapalan mielestä ole mitään niin noloa asiaa, mitä ei uskaltaisi kysyä. Esimerkiksi kuntosalilla ihmiset tulevat heti kysymään ja auttamaan, jos näkevät jonkun loukkaavan itsensä tai tarvitsevan apua. Puolestaan keskellä päivää kaiken keskeyttävään siestaan on ollut oma haasteensa tottua.

Anniina Haapala Benalmadenassa turistikierroksella.

Haapala toteaa, että Espanjassa hänellä on ollut henkisesti parempi olla ja hengittää. Toistaiseksi Haapala ei halua luopua elämästään Espanjassa. Haapala suorittaa koulun viimeiset näytöt ja kokeet Suomessa, jonka jälkeen edessä on uusi arki Malagassa. Kimppakämppä on jo katsottu, työpaikkakin on tiedossa ja treenit alkavat valmentajan johdolla pienryhmässä. Myös kilpailuihin on tarkoitus osallistua, toki jalan ehdolla.

– Ilman koulupaikasta luopumista en olisi näin tyytyväinen ja onnellinen kuin nyt olen. Haluan nähdä maailmaa ja kokea mitä sillä on annettavana, opiskelemaan ehtii myöhemminkin, tiivistää Haapala.

Eniten Suomesta Haapala kaipaa läheisiään, joihin onneksi yhteyttä saa pidettyä lähes päivittäin eri kanavien kautta. Myös hanasta tulevaa ja hyvältä maistuvaa vettä on Espanjassa ikävä.

– Minulla on oma arki Espanjassa ja toisilla Suomessa. Aikatauluja ei aina ole helppoa sovittaa yhteen. Vaikka olen fyysisesti kaukana, ovat ihmiset silti pysyneet mukana, summaa Haapala.

Almunecarin maisemia.

Jonna Keihäsniemi

Yläkuva: Anniina Haapala Torremolinoksen treenikentällä marraskuisena aamuna.

Tagged with →