Joutsan seurakuntatalolla pidettiin sunnuntaina Margareta Högmanin muistoseurat. Tapahtumassa oli hyvä osanotto, sillä paikalla oli noin 30 henkeä. Kyse oli samalla myös yhdestä juhlaseurasta Herättäjä-Yhdistyksen täyttäessä 110 vuotta. Yhdistyksen taivalta juhlistetaan siten, että sunnuntaina pyrittiin järjestämään ympäri maatamme vähintään 110 seurat, jotka kaikki alkoivat Siionin virrellä 110.
Vuosina 1786–1849 elänyt Högman oli paikallisen kristillisen herätysliikkeen keskushahmoja, ja hänet on haudattu Joutsan hautausmaalle. Äskettäin numerossa 13 julkaistiin lehden avustaja Elina Pylsy-Kompan tekemä laaja Högmanin elämästä kertova artikkeli. Niinpä oli luontevaa, että Pylsy-Komppa käytti muistoseuroissa asiantuntijapuheenvuoron yhdessä Pekka Rahkilan kanssa.
Herättäjä-Yhdistyksen taholta puhui Urpo Karjalainen. Joutsan seurakunnan lisäksi muistoseurojen järjestelyihin osallistui Joutsan Kotiseutuyhdistys.
Joutsan kirkkoherra Tuula Leppämäki astelee hyvin usein Joutsan kirkkoon kulkiessaan hautausmaan kulmia juuri sitä reittiä, minkä varrella Margareta Högmanin hauta sijaitsee. Paikallisen merkkihenkilön tausta oli tietenkin Leppämäelle tuttu, ja hän oli usein pohtinut, että Margaretan tarinaa täytyisi enemmän tuoda esille.
– Sitten tuli ensiksi Herättäjä-Yhdistyksen yhteydenotto juhlaseuroista, minkä yhteyteen heti ajattelin Högmania, ja ihan heti perään paikallislehden yhteydenotto tätä henkilöä koskevasta juttuideasta. Se oli kuin johdatusta, iloitsee kirkkoherra Leppämäki.
Ystäväliike oli Joutsassa ja lähialueilla vaikuttanut kristillinen herätysliike, jonka uskonkäsitys näkyi ulospäin diakonian, kulttuurin ja sivistyksen muodossa. Ystäväliikkeessä arvostettiin tietoa sekä luku- ja kirjoitustaitoa, jotka eivät vielä 1800-luvun Suomessa olleet itsestäänselvyyksiä. Ystäväliikkeen johtohahmot ja seuraajat luottivat sanaan ja sen itse lukemiseen.
– Margaretan luonteelle nämä liikkeen keskeiset piirteet tuntuivat sopivan erinomaisesti: hän ei ollut julistaja, vaan ennemmin sielunhoitaja, auttaja ja keskustelija. Ystäväliikkeen kokoontumisia nimitettiin ystävien luona käymisiksi.
Margareta oli liikkeen johtaja, jonka luo tultiin seurojen jälkeen keskustelemaan. Ihmisten kohtaaminen ja läsnäolo oli hänen vahvinta osaamistaan ja esimerkiksi monet mielenterveysongelmista kärsineet saivat Margaretan sanoista lohtua ja toivoa.
Heränneillä oli kuitenkin vastustajansa ja heitä muun muassa syytettiin lainvastaisista kokoontumisista. Högman toimi ystäväliikkeen ohjaksissa lähes neljänkymmenen ajan menehtymiseensä asti 3.3.1849.
Janne Airaksinen
Yläkuva: Elina Pylsy-Komppa käytti Margareta Högmanin muistoseuroissa asiantuntijapuheenvuoron.
Loading ...
