Joutsan kunnanhallitus hyväksyi tällä viikolla Joutsan vuoden 2021 tilinpäätöksen ja jätti sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Viime vuosi oli Joutsalle selvästi edellistä parempi. Vuosikate parani edellisvuoden reilusta 640.000 eurosta 2,7 miljoonaan, ja ylijäämää kertyi runsaat 1,5 miljoonaa. Kertynyttä ylijäämää on nyt 4,1 miljoonaa.

Kunnanjohtaja Harri Nissisen mukaan vuosi oli taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvä, mutta yhä erilainen aiempiin verrattuna, sillä se oli jo toinen koronavuosi. Poikkeuksellisen vuodesta teki myös hyvinvointialueuudistus.

– Viime vuosi oli todella työntäyteinen sen vuoksi, että kaikenlaisia selvityksiä tehtiin, Nissinen sanoo viitaten uudistuksen kunnassa teettämään työhön.

Hyvään tulokseen vaikutti Nissisen ja talous- ja hallintojohtaja Matias Penttisen mukaan esimerkiksi verotuottojen kasvu. Kiinteistöverotuottoja siirtyi edellisvuodelta viime vuodelle, ja kiinteistöverotuotot nousivat 12,2, prosenttia. Yhteisöverotuotot kasvoivat 38,5 prosenttia.

– Siinä ainakin yksi iso tekijä on se, että valtio korotti kunnille yhteisöveron jako-osuutta kymmenellä prosentilla tähän korona-aikaan liittyen, sanoo Penttinen.

Yhteensä verotulot kasvoivat miljoonalla noin 16 miljoonaan euroon. Myös valtionosuudet nousivat noin 0,4 miljoonalla 16,8 miljoonaan. Edellisvuoden huonon tuloksen perusteella Joutsa haki ja sai 0,5 miljoonan harkinnanvaraisen valtionosuuden, lisäksi saatiin koronatukia noin 270.000 euroa.

Kaikki hallintokunnat yleishallintoa lukuun ottamatta alittivat Penttisen mukaan budjettinsa. Yleishallinnossa ylitys, joka liittyi esimerkiksi kaksiin vuoden aikana organisoituihin vaaleihin ja uuden valtuuston aloittamiseen, oli noin 47.000 euroa. Isoin toimintakulujen ylitys oli terveystoimessa, jossa määrärahat ylittyivät noin 220.000 eurolla johtuen muun muassa sairaanhoitopiirin alijäämän kattamiseen varautumisesta.

Investointimenojen toteuma oli 2,4 miljoonaa. Suurin investointi oli pääosin viime vuoden aikana rakennettu, lähiaikoina käyttöön otettava sakuko-osasto, jonka investointimenot olivat viime vuonna 1,4 miljoonaa.

Isoja kiinteistöinvestointeja ei nyt Nissisen mukaan ole luvassa, vaan kun koulut, liikuntapaikat ja soterakennukset uuden hammashoitolan ja ruokapalvelujen rakennushankkeen valmistuttua tänä syksynä ovat kunnossa, keskitetään paukut keskusta-alueen kehittämiseen. Siihen liittyy monia yksityiskohtia, Liikekeskuksen purkamisen jäljiltä tyhjäksi jäävän alueen suunnittelun ohella esimerkiksi keskuspuiston kohentaminen.

Lainaa Joutsalla oli viime vuoden lopulla hieman vuodentakaista vähemmän, noin 15,9 miljoonaa eli runsaat 3.700 euroa per asukas.

Hyvän tuloksen ohella Harri Nissinen nostaa viime vuodelta esiin myös muutamia muita positiivisia asioita: ensimmäistä kertaa pitkään aikaan saadun muuttovoiton (34 henkilöä), Joutsan hyvän sijoituksen kuntien elinvoimaisuutta koskevassa selvityksessä sekä työllisyyden parantumisen. Työttömyyttä tosin on yhä, vuoden työttömyysasteen keskiarvo oli 10,5 prosenttia.

Vaikka taloudellinen tulos oli hyvä ja kertynyt ylijäämä hyvä puskuri tuleviin vuosiin, on haasteitakin Matias Penttisen mukaan näkyvissä. Hyvinvointialueuudistuksen myötä kunnallisverokertymän ennustetaan pienenevän noin 6,3 miljoonaa ja valtionosuuksien noin 16 miljoonaa.

– Täksi vuodeksi on arvioitu 17,1 miljoonaa euroa valtionosuuksia ja ensi vuonna arvioidaan, että tulee 1,1 miljoonaa euroa. Se on valtava muutos tässä kuntatalouden mekaniikassa, sanoo Penttinen.

Uutta kohti hyvässä talouskunnossa

Hyvinvointialueiden aloittaessa 1.1.2023 toimintansa Joutsan kunta lähtee uutta kohti kunnanjohtaja Harri Nissisen mukaan ihan hyvässä taloudellisessa kunnossa. Varsinaisia uhkakuvia Nissinen ei tulevassa näe, mutta sanoo, että se on huomioitava, että merkittävä osa verotuloista siirtyy kunnalta hyvinvointialueelle ja valtionosuudet supistuvat

Mitä tulee hyvinvointialueelle vuokralle siirtyviin sote- ja pelastustoimen kiinteistöihin, Nissisen mukaan kunnassa ollaan toiveikkaita ja melko varmojakin siitä, että Joutsassa soten käyttöön tehdyt investoinnit ovat käytössä ainakin kymmenen vuoden ajan.

– Täällä on kuitenkin asukaspohjaa, ja tämä matka on sellainen, että näitä tarvitaan, ja uudet tilat ovat varmasti semmoisia, mitkä kiinnostavat.

Henkilökohtaisena näkemyksenään kunnanjohtaja kuitenkin arvelee Huuponhovin voivan olla sellainen, joka on hyvinvointialueen käytössä vain suoja-ajan.

– Se on suhtkoht pieni yksikkö ja suhtkoht vähän asiakkaita ja kuitenkin jossain vaiheessa vähän remontin tarpeessakin. Onhan hyvinvointialueen pakko tiivistää palvelurakennetta.

Sen sijaan pelastustoimen kiinteistöjen suhteen kunnanjohtaja pitää tilannetta hyvänä jo vasteaikojenkin noudattamisen takia.

Tarja Kuikka

Kuvassa taustalla kunnanjohtaja Harri Nissinen ja etualalla talous- ja hallintojohtaja Matias Penttinen.

Tagged with →