Olen seurannut epäuskoisena uutisointia ns. Jukolan Juusto Oy:n vuokrasotkusta. Olen myös käynyt taustakeskusteluita usean eri poliitikon (eri puolueista) kanssa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että siitä mitä laki sanoo ja tarkoittaa päätöksenteon julkisuudesta, on pahemman kerran erehdytty.

Viranhaltijoille asian pitäisi olla selvä, mutta toki heillä on pienessä kunnassa mahdollisuus tulkita lakia itselleen tai muille halutuille tahoille edullisella tavalla.

Ensinnäkin on syytä muistuttaa, että julkisuuslaki koskettaa asiakirjoja, siis ei varsinaisesti asiakokonaisuuksia. Ja samaan hengenvetoon, että lähtökohtaisesti kaikki asiakirjat ovat julkisia. Viranomaisen tulisi myös suhtautua asioihin julkisuusmyönteisesti. Vireillä tai valmistelussa olevista asioista viranomaisen tulisi tiedottaa, kun siitä kuka hyvänsä kysyy.

Nämä perusasiat vaikuttavat Jukolan Juuston asiassa ja vähän muuallakin unohtuneen totaalisesti.

Jos joku asiakirja on salainen, sille pitää olla yksiselitteinen laista löytyvä perustelu. Esimerkiksi pöytäkirjassa olevan koko pykälän salaamiseen löytyy vain harvoin oikeudessa pitäviä perusteluita. Tällainen on esimerkiksi perusturvassa käsiteltävä henkilökohtaista etuutta tai vastaavaa käsiteltävä asia.

Jos yritys jättää maksamatta sovitut vuokrat, ei pykälä voi mitenkään olla kokonaan salainen. Sen sijaan osia asiakirjasta tai sen liitteitä voi salata, jos niille on peruste. Tällainen voisi esimerkiksi olla toimintasuunnitelma, josta ilmenisi miten juustola aikoo taloudellisen tilanteensa oikaista.

Yrityksen erääntynyt vuokra ei missään tapauksessa ole salainen asia. Tältä osin kunnan taloushallinto on julkista ja kunnan tilinpäätös on esimerkiksi täysin julkinen asiakirja.

Myöskään sellaista tietoa ei kannata salata, jotka löytyvät muualta julkisuudesta. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi yrityksien tilinpäätöstiedot.

Termiä ei-julkinen ei laki varsinaisesti tunne. Se on yritysmaailmasta kunnalliseen päätöksentekoon tungettu termi. Höpinät ei-julkisista asioista eivät siis sido päättäjiä.

Yleensä termiä käytetään, kun käsittelyssä on joku kunnan kannalta epämiellyttävä asia. Tätä sanaa viljellään siis silloin, kun varsinaista salausperustetta asiakirjalle ei ole, mutta poliitikkojen ei haluta ”huutelevan” asiasta.

Eräät kokoukset on sovittu luottamuksellisiksi. Tämä tarkoittaa vain sitä, että poliitikkojen ei ole tapana kertoa mitä muut ovat kokouksissa sanoneet. Sen mitä itse on sanonut ja mitä kokouksissa on käsitelty, voi sen sijaan kertoa missä yhteydessä hyvänsä.

Esimerkiksi nyt kyseisessä Jukolan Juuston vuokrarästien tapauksessa poliitikoille on täysin sallittua kertoa, että asia on ollut käsittelyssä, mikä on rästien suuruus ja miten asian käsittely etenee.

Näin tietoa voidaan viedä kuntalaisille, muille ryhmään kuuluvilla poliittisille päättäjille sekä esimerkiksi kysyä apua asiantuntijoilta tai muilta neuvonantajilta.

Yritysasioissa ylipäätään kannattaisi korostaa viranomaisvalmistelua. Asia tuotaisiin julkiseen käsittelyyn, kun se on ajankohtainen ja huolellisesti valmisteltu. Puheenjohtajien on syytä hyväksyä esityslistalle vain hyvin valmistellut asiat.

Joutsan kunnassa on jo pitkään ollut taipumusta ja halua viedä päätöksentekoa ja asioiden käsittelyä virallisten elinten ulkopuolelle. Tätä kutsutaan salailuksi. Esimerkkejä ovat esimerkiksi ennen kokousta pöytäkirjanpidon ulkopuolella annettavat infot, yhteiset ryhmäkokoukset ja pahimmillaan jopa puheenjohtajiston toiminta.

Hallintosääntöön on kirjattu mistä mikäkin viranhaltija ja luottamuselin vastaa. Päätöksenteossa syntyy aina virallisia päätöksiä, joista kuntalaisten on voitava saada tieto ja joihin voi hakea yleensä muutosta.

Tästä menettelystä ei ole sopivaa poiketa luomalla päätöksenteon varjoelimiä. Se on itseasiassa lainvastaista.

Kunta on julkinen organisaatio, joten sen kaikelle toiminnalle on oltava laillisuusperuste. Muutoin uskottavuus romahtaa nopeasti. Toinen tärkeä ja yhä merkitystään kasvattava tekijä on päätöksenteon avoimuus.

Päättäjillä ja viranhaltijoilla on käytössään Kuntaliiton hallintolakimiesten palvelu. Lisäksi kunta voi ostaa asiaan liittyvää koulutusta. Myös luottamushenkilöiden itsensä olisi tervettä käyttää myös muita asiantuntijoita ja neuvonantajia kuin kunnan omat viranhaltijat. Näin syntyisi tervettä keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa.

Olen yhtenä allekirjoittajana kuntalaisaloitteessa, jossa on esitetty konkreettisia keinoja avoimuuden lisäämiseksi Joutsan päätöksenteossa. En ole saanut aloitteen käsittelyn etenemisestä tietoa, mutta päivä päivältä käsitykseni siitä, että kaikkien lautakuntien ja kunnanhallitusten kokouksen tulisi avata julkiseksi, vain vahvistuu.

Uskallan väittää, että aikanaan tämä myös tapahtuu.

Vielä Jukolan Juustosta. Yrityksellä on ollut vuokrarästejä liki yhtäjaksoisesti toiminnan alkamisesta asti. Käytännössä ratkaisuilla on suunnattu verovaroja yritystoimintaan. Hyvät poliitikot, ei tilanne voi näin jatkua, vaan perälauta on asetettava.

Asianmukaista olisi irtisanoa vuokrasopimus ja tarjota tila ostettavaksi käyvällä hinnalla. Se voisi arvioni mukaan olla luokkaa 50.000–100.000 euroa.

Tästä seuraisi alaskirjaus, sillä kiinteistöyhtiön osakkeet on arvostettu huomattavasti suuremmalla summalla Joutsan taloudenpidossa. Valitettavasti tällaista arvoa ei oikeasti ole olemassa, joten sikäli tuo kirjanpidollinen kupru vain oikaistaisiin todellisuutta vastaavaksi.

Tämän jälkeen yritys toimisi puhtaasti liiketaloudellisin edellytyksin. Edellä kuvattu ratkaisu olisi vuokrasopimuksen irtisanomisesta huolimatta varsin yrittäjäystävällinen ratkaisu. Sitä kuinka hyvää juustoa syntyy tai millaista julkisuutta juustola pitäjälle tuo, ei pidä sotkea päätöksentekoon.

Jukka Huikko