Hyvä kuulo parantaa elämänlaatua monin eri tavoin, totesi asiantuntija ja erikoislääkäri Anna Hård viime perjantaina luennoidessaan kuulosta ja sen alenemasta yli 80-päiselle yleisölle Joutsan seurakuntatalolla.
Ensimmäiset havainnot kuulon ja muistin yhteydestä on tehty tutkimuksissa jo yli 30 vuotta sitten. Hyvällä kuulolla ja kognitiivisilla toimilla on selkeä yhteys, jota vastaavasti huono kuulo heikentää. Mikäli yhteys heikkenee, on sillä välillinen vaikutus ihmisen muistiin. Asiaa voi tarkastella ketjureaktiona: mikäli kuulohermon mukana aivoihin kulkeutuvaa informaatiota on vähäisesti, alkaa aivojen kuuloalue rappeutua.
– Huono kuulo on tutkitusti yksi syy dementian syntymiseen. Huonontunut kuulo voi myös johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen. Ihminen ei halua lähteä tilaisuuksiin tai tapahtumiin tiedostaessaan, ettei välttämättä kuule tai ymmärrä siellä kerrottua. Jos kuulo on huono, voi joutua arvuuttelemaan toisten sanomisia, mikä taasen kuormittaa aivoja ja vie jostain muusta tempoa pois, lausuu Hård.
Kuulon alenema on yleinen vaiva, josta Hårdin mukaan voidaan puhua ilmiönä. Tutkimusten mukaan kuulon alenemasta kärsii 65 prosenttia yli 75-vuotiaista ja myös nuoremmissa ikäluokissa, erityisesti nuorten miesten keskuudessa se on yleinen vaiva.
– Jos yhtään epäilee kuulonsa alentuneen, kannattaa pikimmiten olla yhteydessä omaan terveyskeskukseen. Kaikissa terveyskeskuksissa voidaan tehdä kuulotutkimus, jonka perusteella tehdään tarvittaessa lähete keskussairaalan poliklinikalle. Tärkeintä on kuitenkin itse tiedostaa se seikka, että kuulossani on mahdollisesti häikkää, painottaa Hård.
Onneksi kuulon alenemaa vastaan on tarjolla apuvälineitä, joista tehokkain on kuulokoje. Kojeeseen tottuminen ja sen käyttö voi kuitenkin vaatia aikaa ja harjoitusta. Hård kannustaa mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta sinnikkäästi jatkamaan.
– Aluksi kojeen käyttö voi vaatia aivoilta melkoista pinnistelyä, kun kaikki ennen kadoksissa olleet äänet puheäänen lisäksi kuuluvat selvemmin. Jotta kojeeseen tottuu, pitää sitä opetella käyttämään säännöllisesti. Jos sitä käyttää vain vieraiden tullessa tai johonkin lähtiessä, tottuminen on hidasta tai sitä ei synny ollenkaan, kiteyttää Hård.
Luennon aiheista jatketaan myöhemmin keväällä järjestettävässä työpajassa. Työpajassa pohditaan, kuinka heikentynyt kuulo voi vaikuttaa muistiin ja arjen vuorovaikutukseen. Pajassa tutustutaan tarkemmin myös kuulon apuvälineisiin.
Tilaisuuden järjestämisestä vastasi Kuule ja muista -hanke ja Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Parasta miesmuistiin -hanke yhteistyössä Kuuloliiton kanssa.
Jonna Keihäsniemi
Ennen erikoislääkärin luentoa osallistujille pidettiin aivojumppatuokio. Tässä opetellaan tervehtimään viittoen.
Loading ...
