Kadun talvikunnossapitoon kuuluu lumen, jään ja aurausvallien poistaminen, sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitäminen sekä keväällä hiekoitus ja hiekan poistaminen.
Joidenkin kulkuväylien kunto on herättänyt kiivasta keskustelua. Useiden kymmenien kommenttien viestiketjun sosiaalisessa mediassa on virinnyt muun muassa Rantatien vierustasta, tarkemmin ottaen Joutsan pienkonekorjaamo ja kirpputori- liikkeen nurkilta lähtevästä, noin 30 metrin alueesta. Kyse on vakiintuneesta kulkuväylästä, jota ihmiset ovat useita vuosikymmeniä käyttäneet ikään kuin yleisenä jalankulku- ja pyörätienä.
Tontin omistaja Jarno Rouvinen tiedostaa vastuunsa alueen hoitamisesta. Rouvisen mukaan kunnan auratessa Rantatietä isot lumipaakut siirtyvät kulkuväylälle hankaloittaen sen kunnossapitoa.
– Meillä ei ole varaa palkata ulkopuolista urakoitsijaa tai vaihtoehtoisesti hankkia tuota pientä pätkää varten omaa konetta. Käsipelillä tuon pätkän hoitaminen on täysin toivotonta. Lienee parasta laittaa siihen puomit, ettei sitä käytetä talvella, toteaa Rouvinen.
– Kyseessä ei ole yleinen jalkakäytävä ja/tai yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Kyseinen pätkä kuuluu kiinteistönomistajalle, jolla on myös vastuu kunnossapidosta, kommentoi kunnan rakennuspäällikkö Ari Lindgren.
Tontinomistajan velvollisuutena on poistaa lumi ja jää tontin kohdalla jalkakäytävältä. Tontinomistajalle kuuluu myös jalkakäytävälle tai sen viereen aurattujen lumivallien poiskuljetus. Lisäksi jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru tulee tontinomistajan pitää lumettomana ja jäättömänä. Kiinteistönomistajat saavat itse päättää kiinteistöiltään niille sopivan paikan tai toimittaa ne kunnan alueella toimivalle lumenkaatopaikalle. Kunnan vastuulla on ajoratojen, pyöräteiden sekä yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden talvikunnossapito.
Lindgren näkee asiaan kaikkein yksinkertaisimpana ratkaisuna muutamia esimerkkejä.
– Yksi vaihtoehto olisi, että kiinteistön omistaja sopisi jonkun aurausurakoitsijan kanssa kyseisen pätkän talvikunnossapidosta. Toinen vaihtoehto on, että kiinteistönomistaja olisi valmis myymään kunnalle kiinteistöltään tuon pätkän, jonka kunta sitten muuttaisi yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi. Asia ei kuitenkaan ole ihan yksinkertainen. Asiaa selvitetään ja tutkitaan lain vaatimia mitoituksia ja vaatimuksia sekä kartoitetaan mahdollisia muutostöitä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa hoitovastuu siirtyisi kunnalle, esittää Lindgren.
Jonna Keihäsniemi
Yläkuva: Kyseistä pätkää käyttävät niin jalankulkijat kuin pyöräilijät, vaikka se ei ole yleinen jalkakäytävä tai yhdistetty jalankulku- ja pyörätie.
Loading ...
