Kiristyneen kansainvälisen tilanteen takia kansalaisten kiinnostus väestönsuojia kohtaan on tällä hetkellä suurta. Tiedusteluja on tullut paljon Keski-Suomen pelastuslaitokselle, ja trendi on sama kautta maan. Myös paikallislehti Joutsan Seutu on saanut liki kymmenkunta pyyntöä tehdä juttua aiheesta.

Keski-Suomen pelastuslaitos julkaisi tilanteen vuoksi tiedotteen, jossa todetaan, ettei Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sellaista uhkaa, mikä edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottamista tai joditablettien käyttöä. Keski-Suomen maakunnassa on yli 2.400 työpaikan tai asuinrakennuksen väestönsuojaa.

Sen sijaan Keski-Suomessa ei ole yleisiä väestönsuojia. Kaikille maakunnan asukkaille varsinaista väestönsuojapaikkaa ei ole rakennettu, vaan tällöin suojautuminen tapahtuu kiinteistön omistajan tai haltijan rakentamaan tai järjestämään tilapäissuojaan.

Mistä väestönsuojatilat sitten löytyvät? Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin.

Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maan tasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä. Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Reitti suojaan on opastettu suuntanuolilla.

Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa väestönsuojaa ei yleensä ole. Niissä kiinteistöissä, joissa ei ole väestösuojaa, suojautuminen tapahtuu sisätiloihin.

Väestönsuojaan suojaudutaan vasta viranomaisen käskystä, käyttökuntoon laiton jälkeen. Ennen käyttökuntoon laittoa väestönsuoja ei suojaa kuin rakenteidensa verran. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa. Taloyhtiön tai kiinteistön koulutettu ja nimetty väestönsuojanhoitaja vastaa väestönsuojan kunnossapidosta ja käyttökuntoon laittamisesta.

Väestönsuoja-asioista riippumatta kansalaisten yksi tärkeimmistä teoista varautumisessa on riittävän kotivaran pitäminen. Kotivara tuo turvaa myös pienemmissä häiriötilanteissa, esimerkiksi sähkökatkoksen tai sairastumisen yhteydessä.

Kotiin olisi hyvä varata kolmen päivän varaksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa ja kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ym. omassa arjessa tarpeellista.

Näin voi varautua esimerkiksi pitkiin sähkökatkoksiin, vedenjakelun häiriöihin tai maksuliikenteen häiriöihin. Kotivaraa hyödynnetään myös väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan muun muassa omat ruoat, toteaa Keski-Suomen pelastuslaitos. 72tuntia-nettisivusto antaa neuvoja kotivaran kokoamiseen.

Palomestari Joonatan Partanen vahvistaa, että päivystysnumeroihin on soiteltu asiasta runsaasti viikon verran. Mikäli väestönsuojelutilanteeseen jouduttaisiin, johtovastuu on pelastusviranomaisilla, ja viranomaiset kyllä tiedottavat ajoissa mitä toimenpiteitä tulee tehdä.

– Kansalaisten kannattaa nyt rauhoittua ja elää normaalia elämää. Tarmon voi suunnata vaikka kotivaran hankkimiseen, sanoo Partanen.

Joutsan kunnasta kysymyksiin väestönsuojista vastasi tekninen johtaja Juha-Matti Näykki. Hän ymmärsi täysin huolestuneisuuden, mutta muistutti kriisitilanteessa erikseen ohjeistettavan, miten toimitaan väestönsuojien suhteen.

– Emme kuitenkaan vielä elä kriisiaikaa, joten tämän vuoksi emme lähde kertomaan laajemmin väestönsuojien tilannetta. Kertomalla vaarantaisimme turvallisuustilannettamme, ja poikkeusolojen asiakirjat ovat salattuja, sanoo Näykki.

Sen hän kuitenkin mainitsee, että koulukeskusta palvelevaa Pohvinrinteen väestönsuojaa on saneerattu viime vuonna 28.500 eurolla. Nyt tila on punttisalina.

Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä toteaa, ettei Luhangassa ole virallisia väestönsuojia.

– Näinhän tilanne on jokseenkin kaikissa maaseutukunnissa. Isot julkiset väestönsuojat keskittyvät kaupunkeihin, joissa tässä käytössä on muun muassa kalliosuojia ja metroasemia.

– Luhangassa on kaksi paikkaa, joissa on varavoimalla varmistettu sähkö ja vesihuolto. Ne ovat Kylätalo ja koulu, ja tarvittaessa voimme evakuoida sinne ihmisiä muun muassa pitkän sähkökatkon sattuessa. Myös palvelukeskus Tuuliharjussa on varavoima, sanoo Kärnä.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Pohvinrinteen väestönsuoja sijaitsee punttisalilla. Viime vuonna laitteistoja on saneerattu, mistä kuvakin kertoo.

Tagged with →