Keski-Suomen pelastuslaitoksen hälytystehtävät on viime vuodelta tilastoitu. Joutsan kunnan alueella tilastoitiin yhteensä 157 tehtävää ja Luhangassa 23 tehtävää.

Vuosi 2021 oli pelastustoiminnan tehtävien osalta hyvin samankaltainen kuin edelliset vuodet. Merkittävimmät onnettomuustyypit olivat liikenneonnettomuudet sekä myrskyjen aiheuttamat vahingontorjuntatehtävät. Puolestaan tulipalojen osalta vuosi 2021 on eronnut melkoisesti edellisistä. Rakennuspalojen määrässä on ollut merkittävää nousua, sillä viime vuonna rakennuspaloja tilastoitiin Joutsaan peräti 12 kappaletta (vuonna 2020 neljä). Vastaavasti maastopalojen osuus on pienentynyt siitäkin huolimatta, että kesä 2021 oli erityisen kuivaa ja maastopalojen riski pysyi korkealla lähes koko kesän.

– Tuossa katselin rakennuspalojen onnettomuusselosteita, niin suurimmat syyt ovat olleet ihmisen oma toiminta ja huolimattomuus sekä sähkölaitteiden viat. Mitään täyttä varmuutta meillä ei ole onnettomuussyistä, sillä nämä raportteihin kirjatut tiedot ovat pelastustoiminnan johtajan antamia arvioita palopaikalta. Meillä ei myöskään ole tietoa enää säännöllisestä nuohouksesta, kun piirijärjestelmä loppui vuonna 2019, kommentoi Joutsan paloasemaryhmän aluepalomestari Marko Heikkilä.

– Huolestuttavaa on, että viime vuonna tapahtuneissa tulipaloissa vain puolessa on yritetty alkusammutusta. Viidessä ei ole tehty alkusammutusta ja yhdestä ei ole tietoa. Onnistuneen alkusammutuksen merkitys on suuri, jolloin voidaan estää tai rajata palon leviäminen rakennuksessa sekä vähentää muita vahinkoja, jatkaa Heikkilä.

Maaliskuussa palokuntaa työllisti muun muassa maan tasalle palanut tyhjä navettarakennus. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta navetan sisällä ja pihapiirissä olleet romuautot kärsivät palossa. Heinäkuussa noin 130 neliöinen hirsirunkoinen omakotitalo tuhoutui tulipalossa Niemistenkyläntiellä. Talo oli ilmiliekeissä pelastuslaitoksen yksiköiden saapuessa paikalle, mutta pelastuslaitoksen onnistui estää palon leviäminen viereisiin rakennuksiin sekä maastoon.

Tieliikennepelastamisen harjoitus Joutsan harjoitusalueella.

Marraskuussa tapahtui useampia rakennuspaloja. Niemistenkyläntiellä tuhoutui täysin 30 neliön puurakennus 18.11. Sitä lämmitettiin eristystöiden yhteydessä kaasulämmittimellä, josta tulipalon arvellaan johtuneen. Puolestaan 27. marraskuuta savusauna paloi poroksi Pappisten kylällä Harantiellä. Savusaunaa lämmittämässä ollut henkilö huomasi tullessaan paikalle, että liekit olivat käytännössä edenneet täyden palon vaiheeseen. Palokunnan tullessa paikalle rakennuksen pelastamiseksi ei ollut enää mitään tehtävissä.

Maastopaloja Joutsaan tilastoitiin seitsemän (7) ja Luhankaan yksi (5). Heinäkuussa Joutsan Vuorikankaantiellä syttyi maastopalo, jonka havaitsi palotähystyslento. Paloalue oli kooltaan 100 x 150 metriä ja sammutustyöt kestivät joitakin tunteja. Täsmälleen samoihin aikoihin syttyi suuri maastopalo aivan Joutsan rajalla Hartolan Haranmäenkankaalla. Paikalle hälytettiin useita yksiköitä Keski-Suomesta ja Päijät-Hämeestä. Pelastuslaitos sai palon rajattua noin kahden hehtaarin alueelle. Palon sammutustyöt jatkuivat usean yksikön voimin pitkälle yöhön ja yksi yksikkö jäi vartioon. Hankala maasto sekä palopaikan syrjäinen sijainti vaikeuttivat sammutustöitä, joissa oli apuna myös puolustusvoimien helikopteri.

Liikenneonnettomuuksia sattui Joutsan seutukunnalla yhteensä 31 (27). Liikennevälinepaloja tilastoitiin Joutsaan kuusi (0) ja Luhankaan nolla (0). Kesäkuun alussa Poikkitiellä sattui liikenneonnettomuus, jossa kuljettaja menetti ajoneuvonsa hallinnan ajautuen soratieltä suoraan puuhun. Onnettomuudessa oli mukana kolme henkilöä, joista kaksi loukkaantui vakavasti. Auto tuhoutui törmäyksessä täysin eikä siinä ollut turvalaitteita.

Heinäkuussa Luhangassa paloi niittotöissä ollut niittokone. Samana päivänä Joutsassa hakekuormaa tyhjentämässä ollut kuorma-auto syttyi palamaan.

Joutsan paloaseman henkilöstöä nokipalon sammutustoimissa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen puolesta. Kuva: Joutsan paloasemaryhmä.

Marraskuussa rekan peräkärryn rengas paloi Leivonmäellä. Tulipalo saatiin sammutettua ajoissa, eikä se ehtinyt levitä laajemmin kuormaan ja muualle kalustoon. Arvion mukaan tilanteessa oli mahdollisuus 100.000 euron vahinkoon, mutta Leivonmäen palokunnan toiminnan ansiosta tuhojen arvo jäi 2.000 euroon.

Vahingontorjuntatehtäviä oli Joutsan seutukunnalla yhteensä 30 (20). Juhannuspäivänä jyllännyt ukkonen aiheutti Joutsassa Kostamontiellä runsaasti tuhoja. Pelastuslaitoksen arvion mukaan Kostamontien läheisyydessä kaatui jopa satoja puita syntyneiden syöksyvirtauksien myötä sekä rakennusten että ajoneuvojen päälle. Välttämättömimmät puut raivasi pelastuslaitos ja avuksi hälytettiin metsäkone.

Toinenkin suuri operaatio pelastuslaitoksella oli juhannusviikonloppuna, kun ukkosmyräkkä sai Joutsassa Nelostien alitse kulkevan Taipaleentien alikulkutunnelin tulvimaan. Tulva sai alkunsa alikulun tyhjennyspumpun häiriöstä ja pahimmillaan alikulussa oli vettä liki puolitoista metriä. Pelastuslaitos pumppasi vettä läpi yön aamuseitsemään asti ja vettä siirrettiin yön aikana useampi sata kuutiota.

Ensivastetehtäviä merkattiin Joutsan palokunnalle 24 (22) ja Luhangan yksikölle viisi (8). Ihmisen pelastustehtäviä tilastoitiin Joutsaan kaksi (2) ja Luhankaan yksi (0). Eläinten pelastustehtäviä ei Joutsassa suoritettu yhtäkään (5) ja Luhangassakin vain kaksi (0). Öljyvahinkoja kirjattiin Joutsaan seitsemän (6) ja Luhankaan yksi (0).

Nuohouksen lakimuutos vuonna 2019

1.1.2019 tehdyn lakiuudistuksen myötä pelastuslaitoksilta poistui velvoite huolehtia nuohouspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Niin sanotusta piirinuohousjärjestelmässä luovuttiin lopullisesti siirtymäajan päättyessä 30.6.2019. Lakimuutoksen perusteella nuohous siirtyi vapaille markkinoille ja nuohoojat hinnoittelevat työnsä vapaasti. Nuohouspalveluita saa tarjota vain nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut henkilö, jonka tulee antaa suoritetusta nuohoustyöstä asiakkaalle todistus. Mahdolliset tulipalon vaaraa aiheuttavat viat sekä puutteet on yksilöitävä siten, että asiakas voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Edelleen kiinteistön nuohousvelvoite kuuluu kiinteistönomistajan vastuulle. Nuohouksen määrävälit pysyivät myös ennallaan; vakituisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen tulisijat ja hormit tulee nuohota vähintään vuoden välein ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Nuohoojalla on velvoite ilmoittaa pelastuslaitokselle kirjallisesti havaitsemansa turvallisuuspuutteet.

Pintapelastusharjoitus Toivakassa.

Jonna Keihäsniemi

Yläkuva: Sammutushenkilöstöä Leivonmäellä liikennevälinepalotehtävällä. Kuva: Joutsan paloasemaryhmä.