Joutsassa on tarvetta lasten ja nuorten hyväksi toimiville tukihenkilöille ja tukiperheille. Molemmat aikuisille tarkoitetut toimintamuodot perustuvat Joutsan kunnan sosiaaliohjaaja Annukka Bågmanin (kuvassa) mukaan vapaaehtoisuuteen, ja tärkeintä niissä on halu toimia omalla vapaa-ajalla toisten hyväksi. Tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret osoittaa kunnan sosiaalitoimi.

Tukihenkilö tapaa Bågmanin mukaan lasta tai nuorta esimerkiksi viikoittain tai vaikka harvemminkin. Miten usein ja missä merkeissä, se lähtee lapsen tai nuoren tarpeista.

 – Voi vaikka käydä pulkkamäessä, tai olla sellainen kuunteleva aikuinen. Tai pohtia yhdessä, mitä harrastuksia voisi olla, tämmöinen harrastuksiin tutustuttaja. Turvallinen, kuunteleva aikuinen lapsen tai nuoren elämässä, summaa Bågman.

Toiminta ei edellytä esimerkiksi sosiaalialan koulutusta, vaan tärkeintä on halu toimia toisen hyväksi.

Bågman sanoo Joutsan tukihenkilörintamalla olleen viime vuosina hiljaista. Aiemmin vapaaehtoisia on ollut useampia, mutta tällä hetkellä heitä on yksi, samoin tukihenkilösuhteita. Tukihenkilöiden tarve ei sinänsä ole Bågmanin mukaan juuri nyt akuutti, mutta pienikin ”tukihenkilöpankki” mahdollistaisi sosiaalitoimelle tällaisen avun tarjoamisen, kun tarvetta tulee.

– Jos tilanne olisi se, että meillä olisi tiedossa muutamakin innokas, joka haluaisi tukihenkilöksi ryhtyä, niin toki se myös meillä mahdollistaisi sen, että voitaisiin sitä aktiivisemmin miettiä meidän asiakkaiden kohdalla.

Sosiaalitoimella on ollut Bågmanin mukaan viime vuosina muutamia tapauksia, joissa lapselle tai nuorelle olisi järjestetty tukihenkilö, jos sellainen olisi ollut tarjolla. Kun sellaista ei ole voitu tarjota, tuki on järjestetty muuten.

Tukihenkilöksi voi hakeutua ottamalla yhteyttä Annukka Bågmaniin tai ylipäätään Joutsan sosiaalitoimeen. Yhteydenoton jälkeen tukihenkilöksi haluavan kanssa tavataan ja keskustellaan, ja henkilöltä myös tarkistetaan lain velvoittamana rikosrekisteriote. Sitten jäädään niin sanotusti odottamaan oikeiden henkilöiden kohtaamista.

Tukihenkilösuhdetta aloittaessa on Bågmanin mukaan tärkeää, että lapsi tai nuori tuntee tulevansa juttuun aikuisen kanssa.

– Että he löytävät sen yhteisen sävelen, se on se kaikista tärkein.

Kunta maksaa tukihenkilölle toiminnasta pienen palkkion ja myös kulukorvauksen, jos tämä käy lapsen tai nuoren kanssa esimerkiksi elokuvissa. Korvaus perustuu Bågmanin mukaan siihen, ettei vapaaehtoiselle aiheutuisi kovin paljoa kuluja.

– Kun ajattelee, että hän kuitenkin haluaa omaa aikaansa käyttää tämmöiseen, niin arvostetaan sitä.

Tukiperhettä vailla on Joutsassa tälläkin hetkellä Bågmanin mukaan useita lapsia. Tukiperhetoiminta tarkoittaa käytännössä sitä, että tukilapset viettävät tukiperheessä keskimäärin 1–3 vuorokautta kuukaudessa eli noin yhden viikonlopun.

– Ei tarvitse olla mitään sirkushuveja, ei tarvitse olla viihdytysjoukkoina, vaan semmoista tietyllä tavalla normaalia arkea. Toki monet tukiperheet tykkäävät puuhastella tukilasten kanssa kuka mitäkin, sanoo Bågman.

Tukiperhetoiminta edellyttää kouluttautumista, ja mahdollisuutta siihen tarjoavat Keski-Suomessa tällä hetkellä Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö ja Pelastakaa Lapset ry. Bågman huomauttaa, että jos joutsalaisperhe kouluttautuu tukiperheeksi, heille tulevat lapset voivat olla Joutsan ulkopuoleltakin. Jos siis kynnyskysymyksenä kouluttautumiseen on se, että lapset olisivat liian läheltä, ei paikkakuntalaisuus ole mitenkään automaattista.

Ja vaikka nimitys antaa muuta ymmärtää, tukiperheenä voi Bågmanin mukaan toimia myös esimerkiksi yksinelävä aikuinenkin. Tärkeintä on, että haluaa auttaa ja kokee olevansa luotettava, turvallinen aikuinen, joka haluaa viettää aikaa lasten ja nuorten kanssa.

Tukiperhetoimintaan pätee sama palkkioperiaate kuin tukihenkilötoimintaan, samoin rikosrekisteriotteen tarkistaminen etukäteen. Molemmissa toiminnoissa henkilöitä myös sitoo vaitiolovelvollisuus.

Tarja Kuikka

Tagged with →