Joutsan Pommin ampumahiihtäjä Suvi Minkkinen kotiutui viikonloppuna Pekingin olympialaisista. Kahdeksan viikkoa reissun päällä rasitti sekä henkisesti että fyysisesti, ja etenkin koronan tuoma stressi lisäsi henkistä kuormaa. Pitkän reissun jälkeen kotiinpaluu tuntuu hyvältä.

– Valmistautuminen muuttui joukkueessa todetun koronatapauksen vuoksi. Oma matkustuspäivä viivästyi ja ehdin olla kisapaikalla ennen ensimmäistä starttia vain kolme päivää, mikä on liian vähän ottaen huomioon korkeuden ja aikaeron. Tuo ratkaisu tuli kuitenkin aika pakotettuna ja pelattiin varman päälle, ettei kukaan vie kisakylään koronaa. Itse taisin antaa kuusi koronatestiä kisareissua edeltävällä viikolla, kertoo Minkkinen.

Pekingin olympiakokemus oli Minkkiselle hyvin erilainen PyeongChangin olympialaisiin verrattuna. Pekingissä päivät käynnistyivät koronatestillä ja sosiaaliset kontaktit muiden joukkueenjäsenten kanssa olivat vähäisiä. Minkkisellä alkoi flunssan oireet ensimmäisen startin jälkeen, mikä tarkoitti hänen osaltaan eristäytymistä omaan huoneeseen. Muutenkin kisojen päivittäinen ohjelma kulki huoneen, ruokalan ja stadionin väliä. Ainut poikkeus rutiineihin oli se, kun oma kisaurakka oli ohi ja Minkkinen pääsi katsomaan Iivo Niskasen ja Joni Mäen parisprintin palkintojenjakoa.

Minkkisen omat tulokset kulminoituivat suuresti flunssan ympärille.

– Urheilijana sitä toivoo vaan, että kilpailujen aikana olisi sellaisessa vireessä, että olisi mahdollista näyttää omaa parastaan. Se ei kuitenkaan omalta osaltani toteutunut. Hiihtovauhdissa olin kaukana omasta tasosta ja se esti omien huipputulosten tekemisen. Urheilun karu puoli tuli vaan itselle näissä kisoissa aika selvästi vasten kasvoja. Ei auta, vaikka monta vuotta olisi treenikaudet menneet hyvin ja kehitystä tullut, niin yksi flunssa väärään aikaan vetää vireen ihan nollaan, harmittelee Minkkinen.

Kaikkein tyytyväinen olympialaisissa Minkkinen oli ampumasuoritukseensa. Kaiken kaikkiaan Minkkinen ampui kilpailuissa 50 laukausta, joista peräti 49 osui maaliin.

– Vain yksi ohilaukaus oli varmasti parasta tekemistä, mitä olen kisoissa koskaan tehnyt. Vaikka tietyltä osin se, että hiihdossa ei pääse omille limiteille, voi helpottaa ammuntaa. Mutta taas toisaalta se, että ladulla ei pääse omaan parhaaseensa voi aiheuttaa painetta penkalla onnistumiseen, eli siellä pitäisi pystyä paikkaamaan sitä minkä ladulla jää. Mielestäni pää kesti penkalla hyvin sen paineen ja onhan se mukavaa, että edes joku osa-alue kulkee, toteaa Minkkinen.

Seuraavaksi Minkkisen kausi jatkuu Kontiolahden maailmancupin kautta Otepään ja Holmenkollenin kilpailuihin.

– Toki tässä nyt vielä parannellaan viimeisiä flunssan rippeitä ja selvää on, että treeneissä pitää saada viitteitä hiihdon palaamisesta normaalille tasolle. Näillä näkymin olen kisakautta jatkamassa, mutta mikäli tilanne ei lähde korjaantumaan, niin sitten pitää harkita uudelleen. Tavoite on kuitenkin päästä takaisin omalle tasolle ja saada sellaisia startteja, joihin voi olla itse tyytyväinen, summaa Minkkinen.

 Jonna Keihäsniemi

Suvi Minkkisen olympialaiset eivät menneet asetettujen tavoitteiden mukaan. Kauden on tarkoitus jatkua, mikäli hiihtovauhti saadaan palaamaan normaalille tasolle.