Kristittyjen pyhä kirja Raamattu jakautuu kahteen osaan, Vanhaan ja Uuteen testamenttiin. Vanha testamentti kuvaa Jumalan toimintaa ennen Jeesuksen aikaa ja ennustaa Jeesuksen, Messiaan, syntymän ja tehtävän esim. Jes. 53. Uusi testamentti kertoo aluksi neljä kertaa (Matteus, Markus, Luukas ja Johannes) Jeesuksen elämänkaaresta hieman eri painotuksin.

Sitten saamme lukea alkuseurakunnan elämästä ja lopuksi Ilmestyskirjan näyn maailman lopun ja Kristuksen paluun eli paruusian tapahtumista, joita kohti kuljemme.

Pyhässä kirjassamme kuvataan tarkkaan Jeesuksen kuolema ja ihmeellinen ylösnousemus yksityiskohtaisesti. Kirjeissä selitetään Jeesuksen kuoleman pelastushistoriallista merkitystä ihmisille. Uskonpuhdistajamme Luther opetti koko Raamatun sanoman olevan kiteytettynä yhteen jakeeseen: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh.3:16).

Kun tällä hetkellä meitä mietityttävät monenlaiset maailman tapahtumat mm. erilaiset sääilmiöt, luonnon mullistukset, pandemia jne., on rohkaisevaa lukea Raamattua ja sen ilmoitusta pyhästä kolmiyhteisestä Jumalasta, jonka hallinnassa on koko maailmankaikkeus.

Luther näki vaivaa, että kansa saisi omalla äidinkielellään lukea pyhiä kirjoituksia. Samaan aikaan elänyt piispamme Agricola perusti Suomen kielen ja kansanopetus alkoi. Näin hän varmisti, että suomalaisetkin saavat lukea itse Raamattua.

Ensi sunnuntaina luemme Luukkaan evankeliumista kylväjävertauksen, jossa kerrotaan suorasanaisesti, että emme aina halua kuulla Jumalan sanaa tai emme halua jäädä sen puhuteltaviksi. Elämän huolet, rikkaudet, nautinnot ja koetukset johtavat kiusaukseen unohtaa Jumala ja Hänen hyväntahtoiset lupauksensa. Niin luottamus ja usko Jumalaan ja hänen rakkauteensa ja armoonsa ei pääse vahvistumaan.

Rukoilkaamme, että Jumalan Pyhä Henki auttaisi meitä löytämään kulloiseenkin elämäntilanteeseemme Jumalan rohkaisevan näkökulman ja saisimme kasvaa uskossa, toivossa ja rakkaudessa.

Tuula Leppämäki

Kirkkoherra

Tagged with →