Joutsan seurakunnan kirkkoneuvosto esittää selvityksen tekemistä erikseen palkattavan asiantuntijan avulla. Asiantuntijan ottamisen ratkaisee kirkkovaltuusto. Täytyy vain toivoa, että kirkkoväärtit antaisivat sille luvan, sillä sen verran kimurantilta seurakunnan tulevaisuus näyttää.

Takavuosien seurakuntaliitoksista johtuen seurakunnassa on kaikkea kolme: kirkot ja seurakuntatalot suurimpina. Viime vuonna valmistui kiinteistöjen kuntoarvio, ja se osoittaa 5 miljoonan korjausvelkaa. Summa on massiivinen, ja valmisteilla olevaan kiinteistöstrategiaan tuskin on löydettävissä ihmekeinoja. Etenkin kun kirkkoneuvoston esittelijäkin jo toteaa, ettei seurakunnalla ole edellytyksiä selvitä velasta kokonaan edes kirkkohallituksen avustuksilla.

Näyttää vahvasti siltä, että joistakin kiinteistöistä tulisi osata luopua. Eri asia on, pystyykö hallinto tällaisiin päätöksiin ja onko rakennuksilla ylipäänsä ottajia mahdollisessa myyntilanteessa.

Hallinnon piirissä puhutaan alinomaa metsäomaisuudesta. Jos seurakunnan talouden pohja perustuu puukauppatuloihin ja satunnaiseen tontinmyyntiin, niin onko se tarpeeksi vakaa perusta? Jos naapuriseurakuntien kanssa saataisiin yhteisiä virkoja, olisiko kustannusvaikutus riittävä? Kirkollisvero on jo korkeinta luokkaa, eikä esimerkiksi hautaustoimen maksujen nostamista nähdä riittävänä talouden korjausliikkeenä.

Ulkopuolisen asiantuntijan selvitystyölle on tarve, jotta keskeisiin kysymyksiin tulisi tyhjentävä vastaus.

Janne Airaksinen

Tagged with →