Sote-palveluiden ollessa viimeistä vuotta Joutsan hallussa kannattaisi pohtia tosissaan, mitä kunta aikoo tehdä hallitsemiensa sote-kiinteistöjen suhteen. Paikallislehti kertoo perustetusta kiinteistötyöryhmästä (JS 8.1.2022), mutta asia vaatinee laajempaa tarkastelua ja keskustelua.

Koska Joutsa on investoinut merkittävästi sote-kiinteistöihin, moni päättäjä varmasti ajattelee, että kunta voi omistaa ne jatkossakin. Vaan mitä sanovat talouden luvut ja realiteetit taustalla? Tämä kannattaisi selvittää, ennenkö kukaan lyö kantojaan lukkoon.

Heti alkuun, kuntapäättäjien kannattaisi omaksua ainakin investointien loppusummat, kirjanpitoarvot sekä tilinpäätöksestä rakennusten käyttökulut. Erityisesti ne kuuluisat vyörytykset.

Keskeinen kysymys on, miksi teknisen johtajan, kunnanjohtajan tai luottamushenkilöiden pitäisi ylipäätään murehtia sitä, saadaanko sote-rakennuksia tulevaisuudessa vuokrattua ja saadaanko niistä riittävää vuokraa, joka kattaa syntyvät kulut ja poistot.

Entä miksi saman porukan pitäisi murehtia vuokra-asuntojen tilannetta tai vaikkapa monia yrityskäytössä olevien kiinteistöjä?

Näihin kysymyksiin on syytä miettiä vastaus oikeastaan heti alkuunsa. Mitkä ovat kunnan perustehtävät, joiden rahoittamiseksi se kerää veroja kuntalaisilta ja saa tulevaisuudessa ehkä vähän myös valtionosuutta. Onko kiinteistösijoittaminen osa tätä perustehtävää vai ei?

Jos on, mikä kiinteistösijoittamisen lisäarvo kunnalle on? Haetaanko kiinteistösijoituksilla tuottoa ja mikä tuotto-odotus per vuosi on, mistä se muodostuu ja mitä riskejä siihen sisältyy? Entä voiko kunta jopa häiritä markkinoita tarjoamalla ”edullisia” toimitiloja (JS 20.1.2022).

Joutsa päätti esimerkiksi investoida uuteen keittiöön, jonka se on aikeissa vuokrata hyvinvointialueelle. Sitä ei tulla käyttämään omassa toiminnassa siis lainkaan. Päätös tehtiin, koska luottamushenkilöiden enemmistö nimenomaan halusi keittiön. Minkäänlaisia laskelmia investoinnin ja vuokrausliiketoiminnan kannattavuudesta ei ilmeisesti ole tehty.

Kunnan roolin ja tehtäväkentän muuttuessa edellä mainittu keskustelu on käytävä. Toinen keskeinen kysymys kuuluu, olisiko kunnan syytä keskittyä omistamaan vain ne tilat, joita se tarvitsee omaan toimintaan tai suoraan kansalaistoimintaan?

Ja siis luopuisi muista. Sote-kiinteistöjen ohella vastaavia ovat niin vuokra-asunnot kuin yritysten käytössä olevat toimitilat. Tämä ei toki tapahdu hetkessä. Joitain vanhempia vuokra-asuntoja voi olla järkevä jopa purkaa.

Jos ajatellaan, että kaikki mainitut tilat halutaan pitää omistuksessa, olisi tarkasteltava niitä myös talouden kautta. Tätä ei siis isosti nyt tehdä. Tulojen ja menojen kunnollinen läpivalaisu edellyttäisi todennäköisesti kiinteistövuokrausbisneksen yhtiöittämistä. Sote-kiinteistöjen osalta kunnille on ilmeisesti tulossa yhtiöittämisvelvoite.

Joutsassa tehtiin yhtiöittämisselvitys yrityskäytössä olevien tilojen osalta muutama vuosi sitten. Tulos oli, ettei toimintaa saa kannattamaan. Todennäköisesti tämä tarkoittaa sitäkin, ettei nykyinenkään tilojen vuokraus ole veronmaksajille kovin kannattavaa puuhaa.

Sote-kiinteistöihin on osoitettu niin Joutsassa kuin valtakunnallisesti kiinnostusta yksityisiltä markkinoilta. Joutsan uusi sote-keskus ja lähiranta tulevaisuuden rakennusoikeuksineen voisi olla houkutteleva sijoitus monelle taholle. Kylkiäisiksi kunta voisi koota kaikki sote-kiinteistöt – ajatuksella kaikki tai ei mitään. Varmaa toki kiinnostus ei ole.

Tällaisia valtakunnallisia sijoittajia on joka tapauksessa olemassa ja osa niistä on investoinut Joutsaankin. Joutsan kiinnostavuutta kiinteistösijoittajien silmissä tulisi kasvattaa, siitä seuraisi ehkä myös muita elinkeinopoliittisia hyötyjä pitkällä aikavälillä.

Yksi ongelma on, että kiinteistöjen arvo ei kunnan kirjanpidossa vastaa sitä, mitä niistä ehkä kaupoilla saadaan. Siksi joitain kiinteistöjä koskien edessä olisi kenties isotkin alaskirjaukset.

Tätä asiaa kannattaa tutkia myös kääntäen: miten nykyinen kirjanpitoarvo antaa väärän kuvan arvosta ja pitäisikö se joka tapauksessa oikaista? Oikaisua varten on toistaiseksi ylijäämiä, joiden puskuri antaa siis kuntatalouden tilasta ehkä turhan positiivista kuvaa.

Kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi jää koulujen ja päivähoidon ylläpito, teknistä infraa sekä eräitä muita kuntaa vireyttäviä toimintoja. Kunnan toimintaan liittymättömät kiinteistöt vievät siis turhaan päättäjien ja virkamiesten aikaa ja fokusta, ja vaativat melkoisen organisaation. Keskitettäkööt tarmo noihin tärkeimpiin ja välttämättömiin tehtäviin.

Joissain julkisuuteen annetuissa kommenteissa on annettu ymmärtää, että Joutsa olisi nyt rakennettu valmiiksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Kunnalla on edessä lähivuosinakin monenlaista investoitavaa, vähintään korjausinvestointeja. Esimerkiksi päiväkotiratkaisu odottaa edelleen ja yllättävän pian eteen tulee peruskorjauskierros Koulumäellä-liikuntakeskuksen alueella.

Toisaalta kunnalla pitäisi olla kykyä – tavalla tai toisella – olla vauhdittamassa investointeja, joista emme vielä tiedä. Joka tapauksessa kunnan oma investointikyky romuttuu nykyisellä talouskehityksellä ja kiinteistökuormalla melko nopeasti.

Pekka Huikko, aluevaltuutettu

Jukka Huikko