Joutsan yhtenäiskoulun ja Kurkiauran koulun oppilaille on tarjottu tänä lukuvuonna mahdollisuus osallistua koulupäivän yhteydessä maksuttomaan harrastukseen. Kyse on harrastamisen Suomen mallin paikallisesta käytänteestä, joka on suunniteltu koululaisille tehdyn kyselyn pohjalta.
Harrastamisen Suomen malli on toimintamalli, jonka päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi mieluinen ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Mallia pilotoitiin viime vuonna yli sadassa kunnassa perusopetuksen 1.–9. vuosiluokkien ja lisäopetuksen oppilailla, ja se on tarkoitus juurruttaa pysyväksi toimintatavaksi.
Pilotin kokemukset olivat Joutsan kunnan hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Mika Sirkan mukaan myönteisiä. Kunnissa koettiin, että harrastuksiin saatiin mukaan sellaisiakin lapsia ja nuoria, jotka eivät välttämättä olisi osallistuneet perinteiseen ohjattuun harrastamiseen. Toisaalta haasteena oli esimerkiksi ohjaustyöhön päivällä pystyvien toimijoiden löytäminen.
– Sitten oli kuitenkin ihan hyvin luovia, kekseliäitä tapoja löydetty siihen. Varsinkin kaupungeissa havaittiin, että järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita. Esimerkiksi saattoi olla, että urheiluseuralla oli osa-aikaisesti palkattu työntekijä, jota pystyttiin työllistämään tämän toiminnan kautta, Sirkka kertoo esimerkkinä.
Joutsan kunta haki ja sai paikallisen harrastamisen mallin toteuttamiseen tälle lukuvuodelle valtionavustusta 17.000 euroa, mikä on Sirkan mukaan noin 80 prosenttia toiminnan kustannuksista. Hankerahoitukseen tartuttiin alun perin siksi, koska Joutsassa tiedettiin olevan toisaalta paljon sellaisia lapsia ja nuoria, jotka harrastavat melko paljon, mutta myös niitä, joilla ei ole harrastuksia – ainakaan mitään ohjattua.
Harrastamisen Joutsan mallissa toimintaa koordinoi tehtävään palkattu koordinaattori, ja harrastuksia vetävät useat toimijat, muun muassa kokkikerhoa vetävä Toivakan-Joutsan 4H-yhdistys. Osa harrastuksista on viikoittaisia, esimerkiksi liikunta-, kokki-, sirkus-, ja digipelikerhot, mutta lisäksi järjestetään harrastuksia esitteleviä yksittäisiä tapahtumia. Esimerkiksi Jyväskylän pyöräilyseuran kanssa on sovittu Mika Sirkan mukaan yksi teemakerta.
– He eivät pysty vetämään säännöllistä kerhoa näin kaukana, mutta tulevat esittelemään pyöräilyä harrastuksena monipuolisesti ja antamaan vähän vinkkejä siitä harrastamisesta.
Kerhoihin osallistumisen helpottamiseksi kouluissa on Sirkan mukaan pyritty hyödyntämään koulukuljetuksia esimerkiksi siten, että iltapäivällä kahdesta kolmeen kerhossa oleva pystyy käyttämään kello kolmen koulukuljetusta.
Sen lisäksi, että koululaisille on haluttu tarjota mahdollisuus harrastaa, taustalla on ollut Sirkan mukaan ajatuksena sekin, että kun harrastaminen tuodaan koulupäivän välittömään yhteyteen, voi illat rauhoittaa muuhun. Käytännössä tämä ei ole kuitenkaan aina toteutunut, sillä on niitäkin aktiivisia, jotka harrastavat vielä illallakin.
Harrastamisen Joutsan mallilla on pyritty hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Mika Sirkan mukaan vastaamaan mahdollisimman pitkälti koululaisten kyselyssä esittämiin toiveisiin. Sirkka myös uskoo, että siinä on kohtalaisen hyvin onnistuttu.
– Mutta edelleen on semmoisia kysymyksiä, joita täytyy tämän vuoden kokemusten perusteella pyrkiä parantamaan. Miten saadaan näitä hieman vanhempia hieman aktivoitua, Sirkka sanoo yläkoululaisiin viitaten.
Toiminta tulee hänen mukaansa todennäköisesti jatkumaan ensi lukuvuonna, eli nyt saatavista kokemuksista otetaan parhaat käytänteet ja jatketaan niiden kanssa. Oleellista jatkumiseen on kuitenkin se, saadaanko toiminnalle taas koordinaattori ja löydetäänkö toimijoita, jotka pystyvät ohjaustyöhön päivällä.
Leivonmäellä harjoitellaan keskiviikkoisin sirkustemppuja
Sirkuskerhossa parasta on uusien asioiden kokeileminen ja oppiminen, vanhoissa parantaminen ja se, että tulee kuuma. Näin tuumasivat viime viikolla Kurkiauran koulun sirkuskerholaiset harjoiteltuaan koulupäivän päätteeksi sirkustemppuja Marianne Kososen johdolla.
Kosonen on vetänyt osana harrastamisen Joutsan mallia toteutettavaa sirkuskerhoa Kurkiaurassa syksystä saakka keskiviikkoisin. Kerhossa on harjoiteltu muun muassa jongleerausta, ilma-akrobatiaa ja lattia-akrobatiaakin, esimerkiksi kuperkeikkoja. Itse sirkusta pitkään harrastaneen ja sirkusohjaajaksi kouluttautuneen Kososen periaatteena on, että jos joku temppu ei joltain onnistu, tämä voi harjoitella jotain helpompaa.
– Joillekin kuperkeikka on todella haastava, mutta sitten on sivukuperkeikka, sen pystyy kaikki tekemään. Ja jos on tosi paljon heittänyt kuperkeikkaa, voi tehdä takaperinkuperkeikkaa. Niitähän on eri variaatioita, sanoo myös Joutsan yhtenäiskoululla sirkuskerhoa vetävä Kosonen.
Sirkus sopii hänen mukaansa kaikille. Pyrkimyksenä on saada liikuntaharrastuksen pariin sellaisia lapsia, jotka eivät välttämättä ole erityisen innostuneita esimerkiksi pallopeleistä. Laji ei sinänsä vaadi Kososen mukaan mitään.
– Tosin täällähän on todella liikunnallisia lapsia, on notkeita ja voimakkaita. Mutta ei välttämättä tarvitse olla sellainen, koska täällä on niin paljon välineitä, jotka tavallaan houkuttelevat liikkumaan.
Mitään erityistaitojakaan ei tarvita, tosin ei niistä haittaakaan ole. Sirkuskerhoon kuuluvat oleellisesti myös muutaman kerran välein pidettävät esitykset. Pakollista esiintyminen ei ole, mutta osa esiintyy Kososen mukaan hyvinkin innokkaasti.
Tarja Kuikka
Ylimmässä kuvassa Kurkiauran koulun sirkuskerholaisia harjoittelemassa sirkusohjaaja Marianne Kososen (lattialla) johdolla.
Loading ...
