Joutsan kunta on antanut valtiovarainministeriölle ministeriön pyytämän lausunnon luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja hyvinvointialueen välisen siirtymäkauden vuokrasopimuksen vuokran määräytymisestä vuosina 2023–2026.

Sote-uudistuksen myötä kuntien järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät hyvinvointialueiden hallintaan tammikuussa 2023. Hyvinvointialue ja kunta tekevät tilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa vähintään joulukuun 2025 loppuun asti. Hyvinvointialueella on oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella.

Joutsan lausunnossa todetaan, että kunta on määrittänyt sisäiset vuokransa Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti, ja että vuokria määrittäessä tulisi jatkossakin käyttää Kuntaliiton ohjeiden mukaista rakennusten jälleenhankinta-arvosta laskettua teknistä arvoa, eikä toimia asetusluonnoksessa esitetyllä tavalla.

Luonnoksen mukaan vuokra koostuu pääomavuokrasta ja ylläpitovuokrasta, joista ensin mainittu muodostetaan rakennuksen tai toimitilan teknisen arvon perusteella. Pääomavuokrassa käytettäisiin kuuden prosentin tuottovaatimusta laskettuna rakennuksen tekniselle arvolle. Rakennuksen tekninen arvo taas perustuisi kunnan tai kuntayhtymän kirjanpidon mukaisiin tietoihin korjattuna rakennuskustannusindeksin muutoksella ja oletuskulumisella. Oletuskulumisen määrä olisi 1,75 prosenttia vuosittain, ja käytössä oleville rakennuksille laskettaisiin enintään 70 prosentin kuluminen.

Käytännössä luonnos siis tuo Joutsan kunnan lausuntoa valmistelleen teknisen johtajan Juha-Matti Näykin mukaan esille rakennuksen kirjanpitoarvoa, joka kuitenkin on yleensä alhaisin rakennuksen teknistä arvoa kuvaava arvo.

– Tämän vuoksi kunta antoi lausunnon, että toivoisimme, että käytettäisiin tätä jälleenhankinta-arvoa, koska jälleenhankinta-arvo on tottakai kunnan edun mukaisesti paras laskennallinen arvo, sanoo Näykki.

Kunnalla on siirtymässä hyvinvointialueen hallintaan Näykin mukaan paljon uudisrakennuksia, joiden kirjanpitoarvotkin ovat hyviä. Mutta siirtymässä on vanhojakin rakennuksia – esimerkiksi Palvelukeskus Huuponhovi ja Leivonmäen paloasema – joiden kirjanpitoarvot eivät ole niin hyvät, ja tällöin on kunnan edun mukaista aina käyttää jälleenhankinta-arvoa.

Lausunnossaan Joutsan kunta esittää myös pääomavuokran laskennallisen tuottovaatimuksen nostamista luonnoksen kuudesta prosentista kahdeksaan, jotta kunta pystyy varmasti kattamaan kaikki pääomaan liittyvät kustannukset. Näykin mukaan arvo on normaalisti 3–8 prosenttia, ja Joutsan kunnassa on käytetty juuri kahdeksaa prosenttia.

– Ajattelen kunnan etua, ja ilman muuta silloin tulee esittää sitä kahdeksaa prosenttia. Uskon, että moni muukin kunta sitä esittää.

Asetusluonnoksessa ei ole Näykin mukaan huomioitu pääomavuokran normaalisti sisältämää korjausvastiketta, ja siksi sekin on lisätty Joutsan lausuntoon. Kunta siis ehdottaa 1,75 prosentin korjausvastikkeen käyttämistä rakennuksen jälleenhankinta-arvosta Kuntaliiton ohjeen mukaisesti.

– Kunnalle korjausvastike on yksi keskeisistä sisäisen vuokran tekijöistä, sanoo Näykki.

Lisäksi kunnan lausunnossa todetaan, että ylläpitovuokraa arvioitaessa tulisi voida huomioida myös tosiasialliset kustannukset.

Sille, että hyvinvointialue jatkaisi vuokralla Joutsan kunnan tiloissa vuoden 2026 jälkeen, ei ole takeita. Tekninen johtaja Juha-Matti Näykki ei kuitenkaan näe syytä sille, etteikö se jatkaisi.

– Mutta niin kuin se nyt on koko ajan tuotu esille, että nyt on tämä siirtymäkauden vuokrasopimus, ja sen aikana kunta ja hyvinvointialue käyvät keskustelua siitä, että mikä on sitten se tulevaisuus, sanoo Näykki.

Sekin on hänen mukaansa mahdollista, että hyvinvointialue vuokraisi siinä kohtaa joltain muulta halvemmat tilat. Näykki ei kuitenkaan usko niin käyvän, sillä hän pitää kunnan tiloja hyvinä ja vuokratasoa kohtuullisena

– Ja sitten kumminkin meidän sijainti on sellainen, jotta uskon, että Joutsassa kyllä palvelut säilyy. Mutta kyllähän se on tämä tuleva aluevaltuusto se, joka linjaa päätökset sitten, että miten tulevaisuudessa edetään. Mutta minun mielestä ei kannata paisutella sitä asiaa, koska ei ole mitään viitettä siihen, että hyvinvointialue ei säilyisi meillä vuokralla. Se, mitä nyt olen siitä henkilöiden kanssa keskustellut, niin kyllä viesti on minun mielestä toisen suuntaista.

Tarja Kuikka