Oikeaa hoivaa, oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa. Mieluiten ennalta ehkäisevästi ja lähellä asiakasta. Asiakaslähtöisyys voi olla ratkaisu keskeisiin sote-uudistuksen haasteisiin. Asiakasnäkökulma palveluiden tuotannossa on ollut menestysresepti monilla kilpailluilla palvelutoimialoilla. Miksi se ei toimisi myös julkisessa palvelutuotannossa?

Tällä vuosituhannella julkisista terveydenhoitomenoista erikoissairaanhoidon osuus on kivunnut kolmasosasta yli puoleen kokonaiskustannuksista. Toinen samansuuntainen kehitys liittyy lastensuojelumenoihin.

Viivästynyt hoitoon pääsy johtaa kroonistuviin sairauksiin ja kriisiytyviin perheiden tilanteisiin. Julkiselle taloudelle kehitys on kohtalokasta, mutta erityisesti se koettelee peruspalveluihin jonottavia kansalaisia. Ilman toimivia matalan kynnyksen lähipalveluita ei ongelmaa kyetä ratkaisemaan. Ja lähipalvelu pitää määritellä asiakkaan tarpeista käsin, asuinpaikasta riippumatta.

Osaratkaisun palvelu- ja kustannushaasteeseen tuovat erilaiset teknologiset ratkaisut, sähköiset palvelukanavat ja terveysteknologian sovellukset. Niiden mahdollisuudet pitää hyödyntää täysimääräisesti, ne myös osaltaan purkavat paineita fyysisiin jonoihin. Lähipalveluiden toimipisteitä niillä ei kuitenkaan voi korvata.

Asiakaslähtöiseen teknologiaan liittyvät myös ajanmukaiset potilastietojärjestelmät. Palveluiden rajapinnat ylittävä ajantasainen asiakastieto on ehdoton edellytys oikeiden palveluiden pariin ohjautumiselle yhden luukun periaatteella. Valitettavasti Keski-Suomi otti syksyllä takamatkaa tietojärjestelmien uudistamisessa. Lykkäyksen vaikutus sote-kustannusten hallintaan jää nähtäväksi.

Myöskään uudelleen valmisteltavan, tulevan investoinnin mittaluokasta ei voi tehdä edes valistunutta arvausta. Hanke tuleekin olemaan uuden hyvinvointialueen suurimpia alkukauden haasteita. Se on kuitenkin käynnistettävä ripeässä aikataulussa. Ilman ajanmukaisia tietojärjestelmiä eivät mitkään palvelut voi toimia 2020-luvulla.

Pekka Lankia

aluevaaliehdokas (kesk.)