Joutsan kunnalliselämässä keskusteluttaa nyt eniten kunnan maksukorttien käyttö ja ostolaskujen tarkastaminen. Aihe näyttää herättävän vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan.

On huomautettu aivan oikein, että ostolaskudatan avaaminen on kunnille vapaaehtoista, ei lakiin perustuvaa. Kuntaliitto on julkaissut siitä ohjeen vuonna 2016, ja päivittänyt sitä äskettäin. Keskustelussa ei ole ollut esillä sitä seikkaa, että moni kunta on noudattanut ohjetta.

Tampereen kaupungin sivuilta löytyy tuhatmäärin ostoja vuodesta 2012 lähtien. Kiinnostunut löytää datasta esimerkiksi pikkutiedon, että kaupunki on ostanut jotain Ompelukonekeskus Koivu Oy:ltä 42,93 eurolla vuonna 2012. Parkanon kaupunki julkaisee ostolaskut kerran vuodessa.

Ruokolahdella ostolaskutiedoista on poistettu toiminimiyrittäjien tai muiden yksityishenkilöiden nimet siltä osin kuin ne on voitu tulkita henkilötiedoksi. Siellä kehotetaan yksittäisestä laskusta tai toimittajasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä kunnan taloustoimistoon.

Turun Yrittäjät laski, että ostonsa avoimena datana julkaisevia julkisyhteisöjä on maassamme tällä hetkellä satakunta. Saman lähteen mukaan 800 julkisorganisaatiota ja pari tuhatta julkisesti omistettua yhtiömuotoista organisaatiota ei dataa vielä julkaise.

Kuntaliitto sanoo, että datan avaaminen voi olla hyödyllistä ja edistää kunnan avoimuutta vahvistaen demokratiaa sekä tukea kunnan kustannustietoista toimintatapaa. Ostolaskudatan avaaminen kunnan taloushallinnon järjestelmistä helpommin käytettävään muotoon ja kenen tahansa ulottuville voi edesauttaa myös kunnan oman toiminnan suunnittelua ja johtamista.

Keskustelua rauhoittaisi Joutsan virkamiesjohdon kannanotto, jossa analysoitaisiin, olisiko avoimesta ostolaskudatasta paikallisesti hyötyä vai ei, ja mitä toimenpiteitä sen julkistaminen tarkkaan ottaen vaatisi.

Janne Airaksinen

Tagged with →