Runsaan kahden viikon päästä sunnuntaina 23.1. toimitetaan aluevaalit, joissa valitaan tulevien hyvinvointialueiden ylintä päätösvaltaa käyttävät toimielimet, aluevaltuustot. Ne päättävät jatkossa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoiminnan järjestämisestä. Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan 69 valtuutettua.
Joutsan seutukunnalta vaaleissa on ehdolla neljätoista ehdokasta, joista yksitoista Joutsasta ja kolme Luhangasta. Joutsan Seutu esitti kaikille seudun ehdokkaille kaksi kysymystä. Vastausten enimmäismitta rajattiin 500 merkkiin välilyönteineen. Vastaukset on koottu oheen.
Kysymykset olivat:
1. Mitä sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluja Joutsassa ja Luhangassa pitäisi mielestäsi tulevaisuudessa olla? Perustelut vastaukselle.
2. Jos hyvinvointialueen menoja on karsittava, pitäisikö mielestäsi ennemmin karsia alueen palveluista vai nostaa veroja? Perustelut vastaukselle.
Sari Hovila (kesk.)
1. Joutsan ja Luhangan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ovat tällä hetkellä hyvässä mallissa ja tulevaisuutta kohti toivottavasti pysyvät ennallaan. Palvelut tulee järjestää siten, että ne tukevat jokaisen keskisuomalaisen hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta asuinkunnasta riippumatta. Paloasemaverkon tulee pysyä nykyisellään. Toivottavasti saamme lisää vapaaehtoisia sopimuspalokuntatoimintaan sekä osaavia ammattipalomiehiä pelastuslaitoksen asemille myös tulevaisuudessa.
2. Hyvinvointialueen palveluiden karsinta tai verojen nosto ei ole kumpikaan hyvä vaihtoehto menojen karsimiseksi. Menoja voidaan lieventää esimerkiksi yhteneväisillä toimintatavoilla ja hoitotarvikkeiden yhtenäistämisellä. Erilaisten etäpalveluiden lisääminen arkisissa toiminnoissa sekä sairauksien hoidossa säästää myös kustannuksia.
Pekka Lankia (kesk.)
1. Kaikki em. lähipalvelut ovat uudistuksen ytimessä ja niitä tarvitaan nykyisessä laajuudessaan. Vanhusten asumispalveluissa kotihoidon rinnalla tarvitaan palveluasumista niin hyvinvointialueen tuottamana kuin myös palvelusetelillä hankittuna ostopalveluna. Lasten ja perheiden palveluissa on huolehdittava sujuvasta yhteistyöstä kunnan varhaiskasvatuksen ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Pelastustoimen palvelut ja valmius tulee säilyttää. Etäisyydet ja niistä johtuvat vasteajat pysyvät ennallaan.
2. Jos näistä pitää valita, niin palveluita karsimalla. Tällaisessa tilanteessa joutuisi samalla toteamaan, että uudistuksen toimeenpanossa on epäonnistuttu. Oikea-aikaiset, ennalta ehkäisevät ja saavutettavat lähipalvelut ovat hyvinvointialueiden talouden hallinnan kannalta keskeisessä roolissa torjuttaessa erikoissairaanhoidon ja muiden erityspalveluiden kasvavia kustannuksia.
Pentti Haverinen (kesk., sit.)
1. Sos. huollon palveluiden tulee kattaa kaikki osa-alueet, mihin laki velvoittaa. Sama taso kuin nykyään Joutsan kanssa tehdyssä sosiaalihuollon sopimuksessa. Terv.huollon palvelut: Luhangassa: lääkärin vastaanotto, laboratorio, hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelu, terveydenhoitajan vast.otot väh. 1krt/vko. Digi- ja muut etäpalvelut eivät riitä. Röntgen- ja erikoislääkäripalvelut myös riittävän lähellä. Pelastustoimessa seutukunnan yhteistyö merkittävä. Luhangan VPK:n elpymistä tuettava. Se on kaikkien luhankalaisten etu. Harrastustoimintaan ja koulutukseen nuoria.
2. Jos alueen palvelut on mitoitettu tarpeeseen nähden sopiviksi, ei niitä tule ainakaan karsia, vaan mieluummin sitten harkita veronkorotusta. Verotuksen nostaminenkin tehtäköön pieteetillä ja tarkasti harkiten.
Pekka Huikko (kok.)
1. Monien palveluiden tuotantotavat ja muodot tulevat muuttumaan, se on selvää. Nykyisten säilyttäminen ei siis tarkoita välttämättä niiden säilymistä samanlaisina kuin nyt. Tarvitaan ehdokkaita, jotka uskaltavat tehdä ratkaisuja ja päätöksiä palveluiden saatavuuden turvaamiseksi reuna-alueilla.
2. Aluevaltuusto ei päätä veroista, joten kysymyksenasettelu vie harhaan. Tällä tietoa (= valtionrahoitus) ainoat keinot ovat siis joko karsia palveluita tai seiniä, tai vaihtoehtoisesti muuttaa ja kehittää palveluita siten, että eurolle saadaan enemmän vastinetta. Olen itse palveluiden kehittämisen kannalla. Seinistä voi myös tinkiä, eli tilat tehokäyttöön.
Ahti Weijo (kok.)
1. Joutsan ja Luhangan nykyisen palvelutason säilyttämien tulevaisuudessa on minimitaso. Toimintojen siirtyessä hyvinvointialueelle myös resurssit paranevat ja organisaatioiden väliset rajapinnat poistuvat. Onkin tärkeä kehittää palveluketjuja niin, että tarvittavat ensi vaiheen palvelut saadaan nopeasti paikallisesti ja tarvittaessa ohjaus erityisosaamista tai -hoitoa tarjoaviin yksiköihin tapahtuu ripeästi.
2. Lähtökohta on, että hyvinvointialueen toiminta suunnitellaan ja toteutetaan käytettävissä olevien varojen puitteissa. Työtapoja ja tuottavuutta on kehitettävä jatkuvasti, jotta asiakaspalvelun laatu saadaan pidettyä korkeana. Hyvinvointialueen kustannuksista merkittävä osa tulee erikoissairaanhoidosta ja vaikeista sosiaalipuolen tapauksiin. Paikallisten peruspalveluiden karsimisella ei isoja säästöjä saada, mutta alueellista epätasa-arvoa se lisää. Maakuntaveroa en kannata.
Saku Kaistinen (ps.)
1. Terveyspalvelut pitää säilyttää vähintään nykyisellä tasolla, mutta viikonloppupäivystys pitää saada takaisin. Se helpottaisi joutsalaisten elämää ja olisi kansanterveydellisesti järkevää. Kaikissa pienissä kunnissa Keski-Suomen alueella on ongelmana palo- ja pelastustoimen päivälähtöihin kuuluva miehistö, ja siksi asemia pitäisi vakinaistaa. Innokasta väkeä pitäisi myös saada lisää palo- ja pelastustoimintaan, enkä tiedä voidaanko sitä ongelmaa ratkaista aluevaltuustossa.
2. Veronkorotuksilla olisi vain hetkellinen vaikutus, eikä se ole pitkässä juoksussa järkevää. Hyvinvointialueiden pitää panostaa ihmisten hyvinvointiin ennalta ehkäisevästi, tällöin erilaisten palveluiden tarve ei ole tulevaisuudessa niin suuri. Kun meillä on laadukkaat palvelut, niin se on kustannustehokasta ja kansantaloudellista.
Leo Niinikoski (sdp.)
1. Joutsan vahva panostus nykyaikaiseen sotekeskukseen sekä aikaisemmat satsaukset paloasemaan mahdollistavat hyvät ja vähintään nykyisen tasoiset palvelut alueella. En epäile hetkeäkään, etteikö hyvinvointialue sijoita täyden palvelun sotekeskusta asianmukaisiin tiloihin eteläisessä Keski-Suomessa Joutsan, Luhangan ja osin Toivakan asukkaille.
2. Joutsan kunnan omat veroratkaisut eivät liity sote-pela rahoitukseen juurikaan, vaan niillä vaikutetaan kuntaan jäävien palvelujen tasoon. Sote-pela rahoitus tulee valtion keräämien verojen kautta hyvinvointialueelle. Uudistuksen käynnistyttyä valtiovallan on seurattava varojen riittävyyttä ja tarvittaessa mieluummin arvioitava verotuksen tasoa kuin karsia palvelujen tasoa, määrää tai saatavuutta Keski-Suomessa.
Mika Tupala (sdp.)
1. Sosiaali- terveyspalvelut pidetään nykyisellä tasolla vähintään. Väestön ikääntyminen tuo haasteita julkiselle puolelle ja luo tarpeen käyttää enemmän palveluseteleitä. Kuinka koronasta selvitään, sen jälkiseuraamukset esimerkiksi henkisellä puolella tulevat näkymään vasta vuosien päästä, siihenkin satsattava. Henkilöstön jaksamisesta ja palkkatasosta huolehdittava. Jatkuva päivystävä pelastustoimi on tärkeä, vilkas valtatie kulkee ohitse ja nopea vasteaika on tärkeää haja-asutusalueilla, järviseuduilla.
2. Väestökehitys ja muuttosuuntaukset vaikuttavat menoihin. Veron nosto on solidaarinen keino, koska perusturvapalvelut on aina säilytettävä. Toivotaan, että Keski-Suomen maakunnan sotetase on hyvä ja kunnan veroprosentti voidaan jopa laskea.
Lea-Elina Nikkilä (vihr.)
1. Peruspalvelut pitää jatkossakin tuottaa lähellä kuntalaisia. Mielestäni Joutsassa on hyvin varauduttu tulevan hyvinvointialueen toimintaan. Moniammatillinen sotekeskus, sakuko-osasto, uudet hammashoidon tilat ja niiden tukipalvelut sekä ajanmukainen paloasema tulee säilyä myös tulevaisuudessa lähipalveluina. Jatkossa osa perus- ja erikoissairaanhoidon palveluista voidaan digipalveluina tuoda asiakkaan luokse kotiin asti.
2. Keski-Suomen hyvinvointialueella on valtion myöntämä miljardi euroa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen menoihin. Verotusoikeutta ei hyvinvointialueella ole. Olen mukana hyvinvointialueen suunnittelun poliittisessa seurantaryhmässä, joka ohjaa valmistelua niin, että uudistus turvaa myös joutsalaisten lähipalvelujen laadukkaan tuottamiseen. Koska vanhusväestön osuus maakunnassa kasvaa, on kunnissa tehtävä hyvinvointityö ja ennaltaehkäisevä terveydenhoito avainasemassa talouden kestävyyden kannalta.
Arto Hölttä (kd.)
1. Lähtökohtaisesti Joutsassa on hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen asiat ovat kunnossa. Ne pitää säilyttää lähipalveluina. Lääkärin ja sairaanhoitajan/terveydenhoitajan vastaanotto, röntgen ja labra sekä muistihoitaja ja fysioterapeutti. Ensiapu ja ambulanssi. Neuvolapalvelut, hammashoito. Palveluohjaaja, tehostetun palveluasumisen yksiköt, vanhusten päivätoiminta ja kotipalvelu sekä kotisairaanhoito. Mielenterveyspalvelut ja koulukuraattori, perhekeskus.
2. Valtio asettaa hyvinvointialueelle rahoituskehyksen, minkä puitteissa pitää toimia. Hyvinvointialue ei voi korottaa veroja, koska sillä ei ole verotusoikeutta. Valtio hoitaa rahoituksen. Tasausjärjestelmä olisi hyvä olla käytössä eri vuosien välillä.
Sakari Halmemies (kd.,sit.)
1. On erittäin tärkeää, että Luhangassa säilytetään tulevaisuudessakin itsenäinen terveydenhuolto peruspalvelujen osalta. Erityissairaanhoitoa voidaan toki keskittää muualle. Pelastustoimen tulee olla myös uskottava siten, että Luhangassa on jatkossakin oma pelastusyksikkö.
2. Palveluista ei pitäisi karsia, vaan mieluummin vaikka korottaa veroja.
Niina Liimatainen (kd.)
1. Palvelut säilytettävä yhtä toimintakykyisenä. Yksilön terveydestä huolehtiminen on kunnan tärkeimpiä tavoitteita. Lääkärille pääsy on ollut vaikeaa nytkin. Muuttaisimme asioita mieluummin parempaan suuntaan. Kristillisten länsimaiden/hyvinvointivaltioiden merkittävin ero muunlaisen maailmankatsomuksen omaaviin valtioihin on yksilöstä huolehtiminen. Me kristillisen vakaumuksen omaavat maat olemme jopa ainoita, jotka olemme myös menneet auttamaan niitäkin, joilla ei tällaista arvopohjaa ole ollut.
2. Hyvinvointialueemme on suuri. Syrjäisimmistä kunnista ei saisi poistaa niitä palveluita, joista toiset saavat nauttia luonnollisesti asuessaan lähellä suurimpia terveyspalvelukeskittymiä. Kaukaisimmat kunnat eivät saa olla suurimpia menettäjiä. Jos pitää kiristää, niin ensin karsitaan sellaisista kulttuuri- ja harrastuspalveluista, joista suurin osa ei hyödy. Eniten kärsivistä välittäminen on aina tuottanut jokaiselle kaikkein suurinta hyvinvointia. Kristuksen rakkaus on meille kaikille ilmaista.
Paula Kinnunen (vas.)
1. Tulevaisuudessa tarvittavat palvelut riippuvat pitkälti väestörakenteesta. Tärkeintä on taata arjen palvelut joustavasti ihmisten oman tilanteen ja tarpeiden mukaan. Muistisairas mummo tarvitsee ihmisen kohtaamisen, kun taas näppärästi digimaailmassa luoviva voi halutessaan lähettää lääkärille videon ihottumastaan. Sote-uudistus antaa mahdollisuuden tehdä uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja ja hyödyntää hyväksi koettuja malleja.
2. Alueiden tarkoituksena on taata tasa-arvoiset ja oikea-aikaiset palvelut kaikille. Monet sote-palvelut ovat lakisääteisiä ja niistä leikkaaminen on mahdotonta ja usein niissä on kyse palvelujen välttämättömästä minimitasosta. Ylimääräistä ilmaa ei ole. Palvelut, joista voidaan karsia, ovat taas niitä, jotka säästävät kuluja kuten esimerkiksi omaishoito. Ennaltaehkäisevästä työstä ja terveyden edistämisestä leikkaaminen puolestaan kasvattaa menoja tulevaisuudessa. Valitsen siis verot.
Natalja Koort (vkk.)
1. Kaikki nykyiset palvelut säilytettävä. Palvelujen pitää olla mahdollisimman lähellä kuntalaisia. Ja jos palokunta on Luhangasta poistettu, se takaisin.
2. Jos menoja on karsittava, ei puututa palveluihin tai nosteta veroja. Säästetään esimerkiksi karsimalla raskasta virkakoneistoa. Kehitysapurahat voisi myös jäädyttää toistaiseksi ja puoluetukea voisi karsia rankasti.
Tarja Kuikka
Yllä kuvakooste seudun aluevaaliehdokkaista. Kuvat: JS Arkisto ja ehdokkaiden kuvat
Loading ...
