Maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ennustetaan entisestään kasvavan ilmastomuutoksen edetessä. Yksi keino valumavesien puhdistamiseen suuressakin mittakaavassa voisi olla uppopuupuhdistamo. PuuValuVesi-hankkeessa puupuhdistamoja aletaan testata viidellä valuma-alueella eri puolilla Suomea. Yksi pilottivaluma-alue sijaitsee Joutsjoessa Leivonmäen Kivisuolla.

Asiasta tiedotettiin viime vuoden puolella paikallisia, jotta vesialueen ja maa-alueiden omistajilta saataisiin suostumus toiminnalle. Joutsjoki lähtee Joutsjärvestä laskien Rutajärven Sorsanselälle.

Kokeilumenetelmä perustuu puun päällyskasvustoon. Rannoille ja uomaan kulkeutuneen kuolleen puuaineksen on havaittu puhdistavan vettä, lisäävän vesiluonnon monimuotoisuutta ja parantavan kalakantojen tilaa.

Tätä ilmiötä hyödynnetään käsillä olevassa hankkeessa. Maa- ja metsätalousalueiden ojiin, laskeutusaltaisiin, kosteikkoihin ja puroihin laitetaan energiapuutyyppisistä hakkuutähde- ja pienpuuaineksista eri tavoin rakennettuja rankapuunippuja.

Veteen upotetun puuaineksen pinnoilla alkaa kasvaa bakteereja, leviä ja sienirihmastoa. Hankkeessa tutkitaan tämän päällyskasvuston ja sitä hyödyntävän eliöstön kykyä suodattaa vedestä epäpuhtauksia.

Aiemmin puhdistamoja on testattu muun muassa turvemetsien laskeutusaltaissa. Tulosten mukaan puupuhdistamo vähensi tulva-ajan kiintoainekuormitusta lähes 80 prosenttia.

– Ilmastonmuutoksen edetessä valunta- ja kuormitushuiput äärevöityvät, ja nykyiset vesiensuojelukeinot uhkaavat jäädä riittämättömiksi, etenkin kun ojitusalueiden alapuolisia virtavesiuomia on vuosikymmenten saatossa oiottu ja perattu, kertoi johtava tutkija Kari-Matti Vuori Suomen ympäristökeskuksesta.

Muutetut uomastot, rannat ja kosteikot ovat menettäneet merkittävän osan biologisesta monimuotoisuudestaan ja samalla luontaisesta kyvystään pidättää ravinteita, humusaineita ja kiintoainesta. Puupuhdistamojen valuma-aluetason pilotointi maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa -hankkeessa (PuuValuVesi) testataan, miten uppopuurakenteilla voidaan tehostaa vesiensuojelurakenteissa, purku-uomissa, pienvesissä ja rantavyöhykkeillä.

Samalla tavoitteena on parantaa vesiluontotyyppien ja kalakantojen tilaa. Ilmastobonuksena on, että uponnut puuaines säilyy vedessä eliöstön ruokapöytänä ja samalla hiilivarastona suotuisissa oloissa jopa tuhansia vuosia.

– Hanke pureutuu selvittämään, miten uppopuupuhdistamo toimii erilaisissa kuormitustilanteissa, millaisia jälkihuollon tarpeita puun lisäyksistä voi aiheutua ja mitkä ovat puupuhdistamojen hyödyt vesiluonnon monimuotoisuudelle, jatkaa Vuori.

Vuoren tavoitteena on, että Joutsjoella päästäisiin keväällä hommiin. Tarkka ajankohta, milloin rankapuunippuja pystytään koepaikkoihin upottamaan, riippuu tulvatilanteesta.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Johtava tutkija Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskuksesta, ja vesienhoidon asiantuntija Jouni Kivinen ely-keskuksesta kertoivat uppopuupuhdistamosta kotiseututalo Simolassa järjestetyssä yleisötilaisuudessa.