Marraskuun puolivälissä sanomalehtiväki kokoontui Seinäjoella Uutismedian liiton syyskokoukseen, minkä jälkeen paikallis- ja kaupunkilehtiväki jatkoi vuosittaisten ¬Suurten Lehtipäivien viettoa. Osa tapahtumaa ovat vuoden parhaimpien lehtien ja tekijöiden palkitsemiset. Lisäksi tapana on ollut muistaa tasavuosia täyttäviä lehtiä onnittelutervehdyksin.

Tällä kertaa sellainen lausuttiin 50 vuotta täyttäneelle Joutsan Seutu Oy:lle. Kyseisen lehden kasvattina hetki oli sykähdyttävä. Uutismedian liiton paikallislehtijaoksen jäsenenä haluan välittää tämän onnittelun myös Joutsan Seudun lukijoille.

Paikallislehti on kirje kotiseudulta. Näin muistelen Joutsan Seudun päätoimittaja-toimitusjohtaja Markku Parkkosen runoilleen joskus takavuosina markkinointikampanjaan, jolla tavoiteltiin muualle muuttaneita.

Lauseen merkitys on allekirjoittaneelle avautunut Joutsasta poismuuton jälkeen. Ei ole aamua, etten lukisi uusimpia Joutsan Seudun uutisia verkosta.

Joskus laitan tuttaville onnitteluja, kommentteja tai kysymyksiä lehdessä olleiden uutisten johdosta. Lehden ilmoitukset kertovat yrittäjien palveluista, tarjouksista sekä lukuisista eri tapahtumista. Kuolinilmoitukset kertovat kutsun pois saaneista tuttavista, joskus ystävistä. Täällä etäällä suruviestit tuntuvat jotenkin vielä koskettavammilta. Yhtä kaikki, paikallislehti kertoo kattavasti, mitä kotiseudulla tapahtuu.

Median murroksessa paikallislehtien asema ei suinkaan ole heikentynyt, vaan päinvastoin se tarjoaa jopa entistä suurempia mahdollisuuksia. Kilpailu ja haasteet ovat toki suuria, jopa globaaleja.

Maakuntalehdet ja Yleisradio keskittyvät yhä painokkaammin valtakunnallisiin aiheisiin ja kaupunkeihin. Usein paikallislehti on ainut kunnallista päätöksentekoa ja toimintaa seuraava media. Tämä tietysti vahvistaa paikallislehden asemaa tiedonvälittäjänä, mutta silti toivoa sopisi, että maakuntalehdet ja Yle eivät kokonaan maaseutua unohtaisi.

Sosiaalinen media on nähty media-alalla yhtenä kilpailijana ja sitä se kiistatta onkin. Se on muun muassa jakelukanava, mutta journalismia se ei tarjoa – journalismi vaatii tekijänsä.

Medianäkyvyyden kanavana some tarjoaa näennäisesti ilmaisia ja edullisia palveluita yhdistyksille, yrityksille ja julkisyhteisöille. Mutta jos tarkoituksena on nimenomaan tavoittaa vaikkapa Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan asukkaita, eivät sosiaalisen median palvelun ja kanavat pääse likikään niihin tavoittavuuslukemiin, joihin paikallislehti verkossa ja printissä yltää.

Terve kriittisyys sosiaaliseen mediaan ja sen ilmiöihin voimistuu kaiken aikaa. Paikallisesti omistettu, journalismin pelisääntöihin sitoutunut paikallislehtiyhtiö tuotteineen kestää kyllä kaiken vertailun.

Mutta tärkeintä on kuitenkin paikallisjournalismi. Joutsan Seutu tuottaa viikoittain mielenkiintoisia artikkeleita ihmisistä, ilmiöistä ja tapahtumista. Sen uutiset kertovat riippumattomasti mitä tapahtuu ja miksi.

Lehti on myös levikkialueensa tärkein keskustelunalusta. Pääkirjoituksissa lehti ottaa perustellusti kantaa ajankohtaisiin asioihin. Yleisönosasto tarjoaa väylän keskustella yhteisistä asioista, tuoda uusia näkökulmia ja avauksia.

Tämän päivän ilmiö on, että organisaatiot pyrkivät hallitsemaan omaa julkisuuskuvaansa, jotkut jopa tiukasti. Epäkohdista ei tietysti haluta kertoa tai edes kommentoida.

Paikallislehden journalismin linnake on kuitenkin pitänyt. Erilaisia epäkohtia on tuotu journalismin keinoin julkisuuteen, mikä on johtanut asioiden korjaamiseen. Esimerkkejä löytyy niin Joutsan Seudun kuin kaikkien viriilien paikallislehtien toiminta-alueilta.

Aivan tuore ilmiö ovat kuntien lisääntyneet mediapanokset. Erilaisia uusia kunnallisia ”puolimedioita” on syntynyt erityisesti verkkoon. Olen havainnut, että aihepiiriä on sivuttu Joutsan seutukunnallakin.

Jos kuntien panokset kasvavat ja kuntamedioiden lähentyminen journalismiin jatkuu, on kehityskulku vaarallinen. ”Jokainen poliitikko haluaisi oman Pravdansa”, kommentoi lehdistöneuvos, tohtori Jyrki Vesikansa tämän lehden haastattelussa aikanaan (JS 31.5.2017). Jokainen valistunut kansalainen ymmärtää, mitä tämä voi tarkoittaa.

Median sisällöntuottajina, käytännössä aina ilmaisen sellaisen, kunnat kaventavat helposti paikallislehden toimintakenttää, jopa rajusti. Kuntien on syytä pitää oman viestintänsä rajat kirkkaana. Tämä aihepiiri on nostettu myös Uutismedian liiton vuoden 2022 toimintasuunnitelmaan ja edunvalvontaan.

Paikallislehti on paikallinen palvelu siinä missä muutkin. Se on riippuvainen lopun viimein siitä, missä määrin paikalliset ihmiset ja organisaatiot sen palveluita käyttävät. Paikallislehden tilaaminen on kotiseututeko mitä suuremmissa määrin.

Yhdistyksiä, yrityksiä, seurakuntia ja kuntia kannustan valitsemaan kumppaniksi nimenomaan paikallislehden sosiaalisen median jättiläisten sijaan.

Erinomaisesta paikallislehdestä kiittäen ja menestyksen vuosia toivottaen

Jukka Huikko

Kirjoittaja on Uutismedian liiton paikallislehtijaoksen jäsen, Parkanossa asuva, rutalahtelaissyntyinen Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy:n toimitusjohtaja ja Ylä-Satakunnan päätoimittaja, joka on toiminut Joutsan Seudun palveluksessa toimittajana 1999-2002, 2003 ja 2009-2019.

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.