Leivonmäeltä lähtöisin oleva, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen on suomalaisessa tiedemaailmassa keskiössä, kun puhutaan ilmastonmuutokseen liittyvästä tutkimuksesta. Hän on tehnyt parikymmentä vuotta tutkijanuraa muun muassa ilmakehään ja ilmastonmuutoksen ilmanlaatuun liittyvien kysymysten parissa.
Lisäksi Korhonen on osallistunut useisiin merkittäviin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Hän sai vuonna 2016 Arabiemiraateista lähes 1,3 miljoonan euron rahoituksen tutkimukseen, jossa mitattiin ilmakehän hiukkasia. Tutkimuksella lisättiin ymmärrystä pilvien muodostumisesta, pienhiukkasten ja pilvien vuorovaikutuksesta sekä pienhiukkasten merkityksestä sateen syntyyn.
Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta harva osaa kertoa sen ydinkohdat kansantajuisesti. Tutkimusprofessori Hannele Korhonen omaa kuitenkin tämän kyvyn, ja hän antoi haastattelun Joutsan Seudulle aiheesta.
Hän kertoo, mitä ilmastonmuutos tarkoittaa Suomelle.
Korhonen osoittaa, että Suomessa ilmasto lämpenee yli kaksi kertaa nopeammin kuin keskimääräisesti maailmassa.
– Se tarkoittaa, että talvemme ovat jo muuttuneet hyvin erilaisiksi kuin aiemmin. Jatkossa talvet tulevat muuttumaan entistä enemmän, koska talvet lämpenevät Suomessa kaikista eniten. Meillä on vuotuinen keskilämpötila noussut yli 2 astetta ja talvien keskilämpötila yli 3 astetta, kun verrataan 1800-luvun lopun tilanteeseen, kertoo tutkimusprofessori Korhonen.
Tällä on monenlaisia seurauksia. Etelä-Suomessa saadaan vielä silloin tällöin lumitalvia seuraavina vuosikymmeninä, mutta ne alkavat harvinaistua mitä pidemmälle kohti vuosisadan loppua edetään. Ikävän mustat ja lumettomat talvet, joita jo nykyään koetaan rannikkoseuduilla, yleistyvät myös keskisen Suomen tasalla. Lapissa lumipeite sentään säilyy, mutta sielläkin luminen aika lyhenee vuosisadan loppuun mennessä.
Vastaavasti kesät kuumenevat. Entistä useammin on sellaisia hellejaksoja, jotka ovat kestoltaan totuttua pidempiä ja tukalampia. Helle on raskasta sairaille ja vanhuksille, mikä lisää kuolleisuutta näissä ryhmissä.
– Muita muutoksia Suomen kohdalla on sateisuuden lisääntyminen. Näin on jo tapahtunut, erityisesti talvisin. Kun lämpötilat talvella kohoavat, niin sade tulee entistä useammin vetenä, eikä lumena, luettelee Korhonen.
Vesisateesta runsas syksy ja talvi tietää riskejä esimerkiksi tiellä liikkujille, kun ihmiset eivät erotu niin hyvin pimeässä.
Myrskyisyyteen ja tuulisuuteen ei ole tulossa suurempia muutoksia. Mutta lämpenevien talvien talvimyrskyt aiheuttavat jatkossa entistä suurempia metsätuhoja, kun roudan määrä vähenee, jolloin routa ei ankkuroi puita maahan samalla tapaa kuin normaalitalvina.
Voiko ilmastonmuutosta pysäyttää? Tutkimusprofessori Korhosen mukaan ilmastonmuutosta ei pysty enää täysin pysäyttämään.
– Vaikka me saisimme tänä päivänä kaikki globaalit kasvihuonekaasupäästöt täysin nollaan, niin siltikin tapahtuisi vielä pikkuisen ilmaston lämpenemistä. Ei ole realistista odottaa, että kasvihuonepäästöt putoaisivat nollaan niin nopeasti.
Ilmastonmuutos tulee näin ollen jatkumaan lähivuosikymmenien aikana. Ihmiskunta voi vaikuttaa sen suhteen kahteen asiaan.
– Ihmiskunta voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen nopeuteen ja siihen, kuinka pitkälle se etenee.
Entäpä keinot vaikuttaa, mitä valtiot, kunnat tai yksittäiset ihmiset voivat tehdä? Korhonen osoittaa kyseessä olevan maapallon laajuinen ongelma, joka ratkeaa ainoastaan sillä, että kansainvälisen yhteistyön avulla saadaan päästöt nettonollaan.
Nettonollapäästö-termi tarkoittaa, että ilmakehästä pitäisi pystyä poistamaan ihmistoimin yhtä paljon hiilidioksidia kuin mitä sinne vapautamme. Jotta päästäisiin tilanteeseen, missä ihmisperäiset poistot olisivat yhtä suuret kuin ihmisperäiset päästöt, täytyy päästöt ensin saada hyvin pieniksi.
Vaikutuskeinojen listaamisen voi aloittaa valtioita suuremmista tahoista, kuten EU:sta. Euroopan Unioni voi vaikuttaa valtioiden toimintaan. Yksi esimerkki tästä on suunnitteilla olevat hiilitullit, joilla vaikeutettaisiin paljon päästöjä aiheuttavien tuotteiden tuontia EU:n alueelle.
– Poliittiset päätöksentekijät ovat muutoksessa aivan avainasemassa, sekä valtakunnan politiikassa mukana olevat että kuntapoliitikot. Yksittäisiä kansalaisia ei voida vastuuttaa siitä, että heidän pitäisi ratkaista ilmastonmuutoksen ongelmat.
– Kyse on rakenteellisesta muutoksesta. Meidän pitää päästä pois fossiilitaloudesta sellaiseen maailmaan, jossa kaikki ihmisen tarvitsemat asiat kuten liikkuminen, asuminen, syöminen ja niin edelleen pystytään tekemään päästöttömillä tuotantotavoilla. On päätöksentekijöiden vastuulla, että muutos tehdään kestävästi, ja että se on riittävän halpaa ja helppoa yksittäisen ihmisen käyttöön, sanoo Korhonen.
Kaikesta edellä puhutusta huolimatta myös yksittäisellä ihmisellä on roolinsa ilmaston auttamisessa. Tutkimusprofessori Korhonen kehottaa pohtimaan tästä näkökulmasta vaikkapa omaa liikkumistaan ja asumistaan.
– Ja aina voi äänestää. Sillä on merkitystä tässä asiassa, toteaa Korhonen.
Valtakunnan mediassa on säännöllisesti haastatteluja, joissa ihmiset kertovat potevansa suoranaista ilmastoahdistusta.
Poteeko tutkimusprofessori Hannele Korhonen ilmastoahdistusta?
– Olen ollut alalla yli 20 vuotta, ja minulle tämä ei ole uusi asia. Tätähän me tutkijat olemme yrittäneet sanoa päätöksentekijöille todella pitkään. Vasta viimeisen kolmen vuoden aikana aihe on noussut hyvin esille, mikä suuresti ilahduttaa minua.
– Henkilökohtaisesti en koe ilmastoahdistusta, totta kai olen huolestunut, mutta yritän kääntää sen tekemiseksi. Kerron asioista ja yritän yhdessä muiden kanssa etsiä ratkaisuja. Kannustan, että kanavoi energiansa tekemiseen, se helpottaa mahdolliseen ahdistukseen.
Mennään vielä lopuksi hetkiseksi Korhosen lapsuusaikoihin. Leivonmäki oli nuorelle turvallinen pieni paikkakunta kasvaa ja kehittyä.
– Olen sellainen lukutoukkatyyppinen ihminen, tykkäsin pienestä koulusta, jossa oli tutut opettajat. Lukiossa hahmottui, että matemaattiset aineet ovat niitä, joista pidän. Tykkään niiden haasteellisuudesta, ja ongelmanratkaisu on äärettömän kiehtovaa.
Korhonen harkitsi lääketieteiden opiskelua, mutta valitsi yliopisto-opinnoikseen fysiikan ja matematiikan. Hän on koulutukseltaan fyysikko.
Janne Airaksinen
Kuka?
• Ilmatieteenlaitoksen toimialajohtaja (Ilmastontutkimusohjelma), tutkimusprofessori
• Asiantuntemusalueina ilmastonmuutos, ilmakehä- ja ilmastomallinnus,
ilmakehän pienhiukkaset ja niiden vaikutukset pilviin, ilmaston- ja säänmuokkaus
• Tutkinnot: Dos., 2007, Kuopion yliopisto (aerosolifysiikka), FT, 2004, Helsingin yliopisto (fysiikka),
FM, 2001, Helsingin yliopisto (teoreettinen fysiikka)
• Ilmatieteen laitos: ryhmäpäällikkö, 2012–2017
• Ilmatieteen laitos: erikoistutkija, 2010–2011
• Kuopion yliopisto: vanhempi tutkija, 2008–2010
• Leedsin yliopisto: vieraileva tutkija, 2006–2007
• Ilmatieteen laitos: erikoistutkija, 2004–2005
• Helsingin yliopisto: tutkija ja tutkimusavustaja, 2000–2004
• Koulutukseltaan fyysikko
• Leivonmäeltä lähtöisin, syntynyt 1976
• Asui koko lapsuutensa Leivonmäen kirkonkylässä
Hannele Korhonen on Leivonmäeltä lähtöisin oleva tutkimusprofessori ja fyysikko, joka työskentelee nykyään Ilmatieteenlaitoksella toimialajohtajana. Kuva: Veikko Somerpuro.
Loading ...
