Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueille vaikuttaa suoraan myös tukipalveluiden toteuttamiseen. Ruokahuolto, kiinteistöpalvelut ja monet muut tukipalvelut ovat nykyisin kunnan tuottamia tai yrityksiltä hankkimia. Jatkossa hyvinvointialue päättää itse, miten se nämä palvelut tuottaa tai mistä hankkii. Kunnan kannalta ei myöskään ole merkityksetöntä se, että hyvinvointialueen palvelukseen ovat siirtymässä ne henkilöt kunnan tukipalveluista, joiden työajasta yli puolet menee hyvinvointialueelle siirtyviin töihin.

Yksi kuntien kannalta merkityksellisimpiä asioita on ruokahuolto. Luhangassa sama keittiö tekee ruuan vanhuspalveluiden, lasten päivähoidon ja peruskoulun tarpeisiin. Joutsassa taas parhaillaan tehdään päätöksiä investoinnista uuteen keskuskeittiöön. Jos ruokahuollon yksikön pääasiallinen asiakas on hyvinvointialue, niin ruokapalvelut siirtyvät nykytiedon valossa kunnalta hyvinvointialueella. Tämän jälkeen tuleekin ratkaistavaksi se, miten kunta järjestää ruokahuollon päiväkodille ja koululle.

Sama toiminnan pilkkoutumisen riski koskee myös muita tukipalveluita. Kun pienien toimintayksiköiden resursseja jaetaan, niin ollaan nopeasti tilanteessa, jossa joudutaan miettimään, onko tukipalveluiden tuottaminen omana työnä enää kannattavaa. Mielestäni kunnan tai hyvinvointialueen ei kannata tuottaa kaikkia tarvitsemiaan tukipalveluita itse. Joustava paikallisten yritysten palveluiden hyödyntäminen pitää työpaikat paikkakunnalla ja kustannukset kurissa.

Itse näen, että hyvin suunniteltu ja toteutettu hyvinvointialue on Keski-Suomen kilpailukykytekijä. Kun sosiaali-, terveys ja pelastustoimen palvelut ovat kunnossa ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa toimii, niin silloin yrityksillä on toimintaympäristö näiltä osin kunnossa oman liiketoimintansa kehittämiselle.

Ahti Weijo
aluevaaliehdokas, kok.

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Tagged with →