Keski-Suomen ja Uudenmaan ely-keskukset ovat käynnistäneet toimenpideselvityksen laatimisen välille Lusi-Kanavuori. Toimenpideselvitys asettaa valmistuttuaan raamit jatkosuunnittelulle ja tiejakson kehittämiselle vuoteen 2050. Selvitys valmistuu kesällä 2022.

Tavoitteena on rakentaa jatkuva ohituskaistatie koko suunnittelujaksolla. Ohituskaistat voivat sijaita kohdakkain (2+2 kaistaa) tai peräkkäin (2+1 kaistaa). Lisäksi jaksolla voi olla lyhyitä 1+1-kaistaisia osuuksia.

Tavoitenopeutena yhteysvälillä on 100 km/h. Ajosuunnat erotellaan keskikaiteella tai riittävän leveällä keskialueella. Liittymät toteutetaan eritasoliittyminä.

Koko jaksolla on maanteistä ja kaduista koostuva, kattava rinnakkaisverkko. Kattava rinnakkaistieverkko mahdollistaa mahdollisimman häiriöttömän varareittijärjestelmän ja hitaan liikenteen erottamisen valtatieliikenteestä.

Toimenpideselvityksestä järjestettiin kaikille avoin yleisötilaisuus verkkotapahtumana 11.10. Tilaisuudessa esiteltiin alustavia toimenpide-ehdotuksia (eritasoliittymät, ohituskaistajaksot, rinnakkaistiejärjestelyt). Näistä kertoi muun muassa kertoo liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Minna Immonen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Joutsan kohdalle on esitetty lukuisia eritasoliittymiä oheisen kartan osoittamalla tavalla. Oravakivensalmen ylittävää uutta rinnakkaistietä varten rakennettaisiin uusi silta nykyisen maantiesillan länsipuolelle. Käytännössä uusi silta tehtäisiin paikalla ennen sijainneen ja aikoinaan puretun maantiesillan paikalle.

Immonen muistutti, että tieremontit tehdään osissa, eikä suinkaan kerralla koko välille. Toimenpideselvitys alkaa etelässä Heinolasta Lusista ja ulottuu pohjoisessa Kanavuoren uuteen suunniteltuun eritasoliittymään. Tiejakson pituus on noin 112 kilometriä.

– Toimenpideselvityksen valmistumisen jälkeen voidaan käynnistää osahankkeiden jatkosuunnittelu. Jatkosuunnittelulle tai hankkeiden toteutukselle ei ole vielä rahoitusta, kertoi Immonen.

Käytännössä varsinaiset kunnostamistyöt päästäisiin aloittamaan aikaisintaankin vasta muutaman vuoden päästä. Jaksottain tehtävät remonttiosuudet jakaantuisivat hyvin pitkälle ajalle. Tästä osoituksena on nyt käynnissä oleva Hartolan ja Oravakivensalmen välinen tieremontti. Se nimittäin kuuluu vielä 2000-luvun alun kehittämissuunnitelmaan.

Nelostielle välillä Lusi-Kanavuori tavoitellaan tasaista matkanopeutta sekä matka-aikojen ennakoitavuutta. Yhteysvälillä on paljon turvallisuus- ja sujuvuuspuutteita. Hartolan, Joutsan ja Leivonmäen taajamien kohdalla liittymäjärjestelyt ovat puutteellisia ja valtatien 4 suuresta liikennemäärästä johtuen liittyminen valtatien liikennevirtaan on ajoittain vaikeaa ja turvatonta.

Myös valtatieltä sivutielle kääntyminen on turvatonta, etenkin vasemmalle käännyttäessä, johtuen valtatien vilkkaasta liikenteestä. Yksityisteiden liittymiä on valtatiejaksolla tiheässä. Korkea liittymätiheys, vilkkaat tasoliittymät ja liittymien jäsentelemättömyys aiheuttavat häiriötä. Nopeudenvaihtelu on suurta etenkin raskaan liikenteen osalta, mikä lisää liikenteen päästöjä.

Valtatiellä ei ole riittävästi turvallisia ohituspaikkoja eikä kattavaa rinnakkaistieverkkoa. Raskas liikenne jonouttaa paikoitellen muuta liikennettä, kun turvallisia ohituspaikkoja ei ole riittävästi. Rinnakkaistieverkon puuttuessa paikallinen ja hidas liikenne käyttää valtatietä myös lyhyillä matkoilla.

Häiriötilanteessa, jossa koko valtatie joudutaan sulkemaan, valtatien liikenteelle aiheutuu merkittävää haittaa. Liikenne joudutaan ohjaamaan pitkille kiertoreiteille puutteellisen rinnakkaistien ja kaukana sijaitsevien varareittien takia.

Myös jalankulun ja pyöräilyn yhteydet sekä linja-autopysäkki- ja liityntäpysäköintijärjestelyt ovat monin paikoin huonot.

Kommentteja ja palautetta voi antaa suunnittelijoille ja ely-keskuksille koko suunnitteluprosessin ajan.

Janne Airaksinen

Tulevaisuudessa tähän saatetaan rakentaa rinnakkaistieverkon silta Oravakivensalmen yli. Hartolan puoleiselta rannalta otetussa kuvassa näkyy oikealla nykyinen Nelostien silta. Kuva: Markku Parkkonen.

Näillä periaatteilla valtatietä kehitettäisiin

• Valtatie parannetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle paikalleen

• Pienet linjausmuutokset ovat mahdollisia

• Tien leventämisen puolta ei ole vielä määritelty

• Rinnakkaistieverkko esitetään koko matkalle

• Nykyistä tieverkkoa (maantiet, kadut, yksityistiet) pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon

• Rinnakkaisteiden sijainnissa otetaan huomioon paikallisen liikenteen tarpeet

• Rinnakkaisteiden sijainti on tässä vaiheessa suuntaa antava ja tarkentuu jatkosuunnittelussa

• Eritasoliittymät ja risteyssillat

• Eritasoliittymistä on esitetty suurpiirteinen sijainti, ympyrämerkintä ei vastaa todellista tilantarvetta.

• Ramppijärjestelyt tutkitaan työn edetessä

• Huomioidaan erikoiskuljetusten ja paikallisen liikenteen tarpeet

• Kartoilla esitettyjen toimenpiteiden lisäksi tulee yksityistiejärjestelyjä, risteyssiltoja sekä riistasiltoja

• Selvityksen tarkoitus on määrittää jatkosuunnittelun periaatteet ja reunaehdot

• Lisäksi määritetään kustannusennuste tavoitetilan saavuttamiselle

• Yleisöltä toivotaan kannanottoja erityisesti paikallisen liikenteen tarpeisiin (rinnakkaistiet, eritasoliittymien ja

risteyssiltojen sijainti)

Janne Airaksinen

Nyt rinnakkaistienä oleva yksityistie saattaa jatkossa siirtyä valtion maantieksi

Lusi-Kanavuori-välisen valtatieosuuden toimenpideselvityksessä on esitetty myös periaateratkaisu rinnakkaistieverkon osalta.

Lähtökohtana on, että valtatiellä 4 on maantietasoinen rinnakkaistieverkko eli koko yhteysvälillä on joko maantie tai asemakaava-alueella katu rinnakkaistienä.

– Maantietasoinen rinnakkaistie tulee vain toiselle puolelle valtatietä, ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään olemassa olevaa väyläverkkoa rinnakkaistien suunnittelussa ja toteutuksessa, jos se on mahdollista. Olemassa olevan verkon hyödyntämismahdollisuudet tarkentuvat jatkosuunnittelussa, kertoo liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Minna Immonen Keski-Suomen ely-keskuksesta.

Joutsan kohdalla tehtiin valtatiellä edellistä remonttikierrosta kymmenkunta vuotta sitten. Sen peruja liittymiä suljettiin ja liikennettä kerättiin rinnakkaisteille. Osa niistä on yksityisteitä. Kun uusi remonttikierros jossain vaiheessa käynnistyy, osa niistä saattaa muuttua maanteiksi. Niissä tapauksissa rinnakkaistie tulee valtion ylläpitämäksi ja omistukseen.

Rinnakkaistieverkon tarkka sijainti määritellään vasta lain mukaisessa tiesuunnitelmassa. Nyt se vaihe on vasta vuosien päässä, koska valtio ei ole vielä myöntänyt rahoitusta juuri tämän kohteen uudistamiseen.

Jatkosuunnittelussa tarkentuu rinnakkaistien laatutaso, eli muun muassa poikkileikkaus ja nopeusrajoitus. Silloin kun kyse on yksityistiestä, niin lähtökohtaisesti yksityistieverkko on tehty erilaisen liikenteen tarpeisiin kuin varsinainen rinnakkaistieverkko.

Näin ollen parannustarpeita tulee eteen.

– Ne voivat olla esimerkiksi tien leventämistä, rakenteen parantamista tai linjauksen muuttamista, jos hyödynnetään olemassa olevaa tietä, kertoo Immonen.

Valtio ei lunasta katuja maantieksi, vaan rinnakkaistie voi olla hallinnollisesti katu.

Janne Airaksinen

Tagged with →