default

Joutsan seurakunta on työstänyt niin sanottua tulevaisuussuunnitelmaa vuodesta 2019 alkaen. Kirkkoneuvoston 19.12.2020 perustama mallityöryhmä on antanut lausuntonsa kirkkoneuvostolle, joka käsitteli aihetta 5.10. Mallityöryhmä esittää, ettei meneillään olevalla valtuustokaudella tehtäisi seurakunnan virkamiestaholta esitettyjä mittavia muutoksia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kappelihallinto pysyy voimassa vähintään nykyisen nelivuotiskauden loppuun. Seurakuntavaalit käytiin vuonna 2018.

Nykyinen hallintomalli nauttii suosiota myös johtoryhmässä, sillä neuvoston pöytäkirjan mukaan johtoryhmän luottamushenkilöjäsenet haluavat säilyttää hallinnon nykyisenlaisena.

Kirkkovaltuusto käynnistää kohta uuden strategian tekemisen, ja siinä tähtäin on vuodessa 2026. Seurakunta on ollut ilman päivitettyä strategiaa vuosikausia. Strategia on välttämätön johtamisen työkalu.

Mikäli toimintamalli olisi valittu nyt, sitä olisi hyödynnetty valmisteilla olevaan strategiaan. Kirkkoneuvosto päätti lopettaa keskustelun toimintamallin valitsemisesta, ja asiassa todettiin, että tulokset tulevat esille aikanaan strategiatyössä.

Kirkkoherra Tuula Leppämäki on aikanaan tuonut valmisteluun kolme erilaista toimintamallia, joista malli numero 3 ehdittiin jo merkitä kirkkoneuvoston päätösesitykseksi marraskuussa 2020. Tätä ei silloin hyväksytty, vaan asia vietiin erillisen luottamushenkilöistä kootun malliryhmän ruodittavaksi.

Kolmen toimintamallin keskeisimmät erot ovat siinä, miten kunkin alueen hengellistä elämää edistettäisiin. Mallissa 1 kappelineuvostot hoitaisivat sen edelleen, mallissa 2 kirkkopiirit ja mallissa 3 hengellistä työn vastuuryhmät. Ajatuksena on ollut keventää hallintoa.

Työryhmän kerrottiin tehneen suuren työn. Se on kokoontunut kahdeksan kertaa ja pitänyt lisäksi kuulemistilaisuuksia.

Kirkkoneuvoston 5.10. pöytäkirjan otteesta on aistittavissa, että virkamiesjohto olisi toivonut toisenlaista lähestymistapaa lausuntoon:

”Lausunnon mukaan työryhmä ei keskittynyt arvioimaan toimintamalleja 1–3, vaan keskittyi puoltamaan kappelihallintoa. Kappelihallinnon lakkauttamisen mahdollisia hyviä puolia ei lausunnossa tuoda esiin lainkaan. Joutsan emäseurakunnan näkökulmasta kappelihallintoa ei arvioida, ei mahdollisia lakkauttamisen etuja eikä haittoja. Se on merkittävä puute, sillä vanhan Joutsan alueella asuu 3–5 kertaa enemmän jäseniä kuin kummankaan kappelin alueella, ja enemmän ei-seurakunnan jäseniä.

Nuoriso-ohjaajan ja vastaavan lastenohjaajan näkemys kappelihallinnon merkityksestä toiminnan kannalta on kirjattu. Kuitenkin kappalaisen, seurakuntapastorin ja kirkkoherran näkökulma puuttui kokonaan, vaikka todetaan, että he olivat kuultavana. Se on merkittävä puute, sillä juuri papistoa kappelihallinto koskettaa eniten.”

Kuulemistilaisuuksiin osallistui molemmissa kappeliseurakunnissa joitakin kymmeniä ja Joutsan emäseurakunnassa alle kymmenen henkilöä. Niistä todetaan, että pienen osallistujajoukon vuoksi kuulemistilaisuudet eivät ole asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä.

Työryhmän varsinaiset jäsenet olivat Sinikka Hytönen (Leivonmäki), Mikko Majanen (Luhanka), Sirkka Långström (Joutsa) ja Sakari Eskelinen (Joutsa). Eskelinen toimi ryhmän puheenjohtajana.

Janne Airaksinen

Yläkuva: Joutsan taajaman tunnelmaa kirkonmäen suunnasta ilmasta kuvattuna viime vuoden lopulta. Kuva: Heikki Utula.

Tagged with →