Joutsan palokunta harjoitteli lauantaina myrskytuhojen raivausta Leivonmäellä, jossa oli raivattavana touko- ja kesäkuun myrskyjen jäljiltä parikymmentä kaatunutta puuta ja muutamia konkeloita. Harjoitusta johtaneen vanhemman sammutusmiehen Jari Lintusen mukaan palomiesten on tärkeä harjoitella myrskytuhojen korjaamista, sillä heistä kaikilla ei ole moottorisahan käyttökokemusta, ja kun palomiehen ammatti on muutenkin kaikkein vaarallisimmassa riskiluokassa, kasvattaa moottorisahan käyttö onnettomuusriskiä ennestään.
– Sitten kun otetaan vielä myrskytuhopuut, missä on eri suuntaan olevia jännitteitä, niin se riski joutua onnettomuuteen ja kaikkein huonoimmassa tapauksessa saada kuolettava vamma tuplautuu, taustoittaa harjoituksen tärkeyttä itse metsurin ammattipätevyyden omaava Lintunen.
Myrskytuhoja raivaamaan ryhtyessä on Lintusen mukaan hyvä ensin katsoa ympäristöä. Jos myrskytuuli on päällä, puut ovat sen voimasta luokillaan, eikä niiden alla ole ihmisiä tai muuta tärkeää pelastamista vaativaa, kannattaa odottaa tuulen laantumista.
Töihin ryhtyessä on Lintusen mukaan hyvä katsoa, onko pystyssä olevassa metsässä työtä vaarantavia tekijöitä. Osa puista voi olla kallistunut toiseen suuntaan, eikä kallistumaa välttämättä näe jostain suunnasta. Voi olla konkeloita, eli puu nojaa toiseen puuhun, ja puiden oksissa voi roikkua katkennut latva tai katkenneita oksia.
– Vaikka olisi kypärä päässä, mutta jos ranteen paksuinen oksa taikka latva tulee päähän, niin kyllä se kipeätä tekee. Ja voi olla, että halvaantuu, sanoo Lintunen.
Raivaustöissä on tärkeää muistaa Lintusen mukaan esimerkiksi se, ettei ala sahata kaatunutta puuta, jossa on sivusuuntainen jännitys, ulkokaaren puolelta. Tällöin puun jännite laukeaa sahaajaa kohti. Sahaajan pitää olla sisäkaaren puolella. Jos jännitteen suuntaa ei näe aluksi, puusta karsitaan oksat, jotta nähdään, mihin suuntaan rungossa on jännitteitä.
– Kun puu on kallistunut ja jos sahaus tehdään takaapäin kerralla, niin kun mennään puolen välin jälkeen, puu halkeaa pystysuuntaan ja se iskee joko kypärään tai päästään karkuun. Mutta puu joka tapauksessa halkeaa, niin se on vaaramomentteja lisää.
Palokunnalla oli viime vuonna Joutsassa, Leivonmäellä ja Luhangassa reilu kymmenkunta myrskyihin liittyvää hälytystehtävää. Runsaat 20 vuotta seudulla palomiehenä toimineen Jari Lintusen mukaan määrä on ollut kasvussa, sillä ilmastonmuutos lisää ääriolosuhteita eli tuulet voimistuvat ja myrskyt lisääntyvät.
Palokunnan pitäisi Lintusen mukaan harjoitella myrskytuhojen korjaamista periaatteessa vuosittain, mutta harjoitusten määrä riippuu siitä, miten kohteita tulee. Edellisen kerran vastaava harjoitus järjestettiin samalla alueella maalis-huhtikuussa.
Tarja Kuikka
Loading ...
