10-vuotias Tytti Heino nostaa noin viitisen kiloa painavan harmonikan syliinsä, napsauttaa remmit kiinni ja aloittaa soittamisen. Soittotunnit ovat olleet kesätauolla, mutta normaalisti Tytti harjoittelee opettajansa Visa Wirénin kanssa kerran viikossa työväentalolla. Opettajan pitämän tunnin lisäksi Tytti harjoittelee kotona 3–4 kertaa viikossa.
Kipinän harmonikkamusiikkiin sekä lopulta soittoharrastuksen aloittamiseen Tytti on saanut isältään Timo Heinolta.
– Tykkään kuunnella harmonikkamusiikkia ja aika usein autossa soi Järviradio. Jossain vaiheessa Tyttikin innostui tästä musiikista, ja siitä on tullut meidän yhteinen juttumme, taustoittaa Heino.
– Yhtenä päivänä Tytti sitten sanoi, että haluaisi kokeilla harmonikan soittamista. Joutsalainen Pasi Rantanen opetti Tyttiä muutaman kuukauden ja vinkkasi Wirénistä. Nyt Tytillä ja Visalla on yhteistä taivalta takana jo kaksi ja puoli vuotta.
Musiikin kuuntelun lisäksi Tytin äidin suvun puolelta löytyy muutama haitarinsoittaja, jotka ovat soitelleet omaksi ilokseen ja läheisten kesken.
Wirén on mielenkiinnolla ja ylpeänä seurannut nuoren oppilaan kehittymistä.
– Tytti on todella aktiivinen harjoittelija ja tykkää esiintyä. Tytiltä sujuu nuottien luku, joka ei kaikilta kovasta harjoittelusta huolimatta välttämättä onnistu. Erityisen iloinen olen siitä, että Tytti harjoittelee paljon myös kotona ja kuuleman mukaan pitää omatoimisia kahvikonsertteja, summaa Wirén.
Ja kyllä, kahvikonsertteja lähisuvulle on isän mukaan tänäkin kesänä pidetty useampia.
– Kyllä siitä on tullut jo oma perinne, että jos jotain juhlan aihetta on, Tytti yleensä soittaa muutaman kappaleen. Tytti on esimerkiksi soittanut ristiäisissä, mummoille äitienpäivänä sekä synttäreillä. Tämä on hyvää harjoitusta, kun ei suurempia esiintymisiä ole koronaepidemian vuoksi päästy järjestämään.
Juuri yhteissoitot ovatkin Tytin mielestä harrastuksessa parasta. Ensimmäisenä keväänä Tytti kävi esiintymässä Äänekoskella Keski-Suomen haitarisoittajien katselmuksessa, ja lisäksi yhteissoittotilaisuuksia on pidetty Kangasniemellä sekä Mikkelissä. Vanhusten juhlissa Tytti on soittanut muiden oppilaiden kanssa ja koulujen kevät- ja joulujuhlissa hänellä puolestaan on ollut sooloesiintymisiä.
Tytin kaltaisten nuorten haitarinsoittajien lukumäärä on varsin pieni keskisessä Suomessa.
– Oppilaat ovat hajallaan laajalla alueella, niinpä yhteisten tilaisuuksien järjestäminen on haastavaa. Lisäksi soittajamäärät vähenevät, joten muutama uusi harrastaja olisi enemmän kuin tervetullutta joukkoomme, toteaa yli kaksikymmentä vuotta opettajana toiminut Wirén.
Ensimmäisenä koronakeväänä lähiopetus joutui tauolle, jolloin harmonikan soittoa harjoiteltiin videon välityksellä. Timo kertoo, että uusi opetustapa otettiin hyvin vastaan ja kotiväki auttoi.
– Tytti sai Visalta kotitehtäviä, joita hän soitti kotona ja ne tallennettiin videolle. Sitten lähetimme videon Visalle, joka antoi sähköpostin välityksellä palautetta. Olihan sen hieman erilainen tapa opetella.
– Videoharjoittelu oli uusi tapa, mutta kyllä nämä lähiopetustunnit ovat varmasti antoisempia niin opettajalle kuin oppilaalle. Tällä hetkellä saamme toteuttaa lähiopiskelua, mutta yhtään yhteissoittotapahtumaa ei vielä toistaiseksi ole tiedossa. Toivottavasti tilanne helpottaa ja nämä nuoret soittajat pääsevät esiintymään isoimmille yleisöille, toivoo Wirén.
On kuitenkin aika jatkaa harjoittelua ja valita seuraava kappale. Tytti kävi kesällä Joutsassa haitarilegenda Veikko Ahvenaisen konsertissa, josta mukaan tarttui nimikirjoituksella varustettu nuottivihko. Hetken selailun jälkeen kaksikko löytää sopivan kappaleen ja harjoittelu jatkuu. Tällä kertaa yleisön roolista vastaa Tytin isä.
Jonna Keihäsniemi
Yläkuva: Tytti Heino oli kesällä Veikko Ahvenaisen konsertissa ja sai ostamaansa nuottivihkoon haitarilegendan nimmarin.
Loading ...
