Joutsan suurin hukkumisonnettomuus tapahtui vuonna 1937, tasan 84 vuotta sitten syyskuun 8. päivänä. Tuolloin viisi ihmistä jäi myrskyn uhreiksi heidän veneensä upotessa. Tapaus on ollut arvoitus siitä lähtien, kunnes sinnikkäät vapaaehtoiset avasivat uuden luvun kertomuksessa.
Tämän vuoden maaliskuussa paikallislehti julkaisi laajan reportaasin (nro 11) Jääsjärven Niemistenkylän edustalla tapahtuneista hukkumisista. Korpelan tilan isäntä Juuso Jaatinen ja neljä muuta Hirtesalon saaresta iltalypsyltä tulossa ollutta ihmistä hukkuivat, kun myrsky upotti heidän veneensä Niemistenselällä.
Jutussa kerrottiin, kuinka Hämeenlinnassa asuva Kari Ylönen oli kartoittanut loppuvuodesta 2019 ja avovesikaudella 2020 vesialueen syvyyksiä viistokaikuluotaimella.
Hän jatkoi tänä keväänä tutkimuksia. Ollessaan järvellä 11. kerran toukokuun 27. päivänä, kaikuluotaimen näyttöön piirtyi kuvio, joka paljastui tarkemmissa tutkimuksissa etsityksi veneeksi. Kohteesta on saatu valokuvia ja videokuvaa.
Kuvissa näkyy entisaikojen suunnittelutyyliä edustava vene, joka makaa järven syvänteen pohjassa lähes 30 metrissä syvyydessä oikeinpäin. Veneen perässä on vanha moottori, mikä myös viittaa siihen, että kyse on juuri Jaatisen veneestä.
Ylönen on tutkinut reilusti yli 200 hehtaarin vesialueen erittäin perusteellisesti viistokaikuluotaimen avulla. Aikaa tähän on matkat mukaan luettuna kulunut kymmeniä tunteja. Kun syvänteestä viimein paljastui vene, päällimmäiseksi nousi löytämisen riemu.
– Onnistumisen ilo oli suuri. Olin siinä vaiheessa toista päivää kaikuluotaamassa kilometrin pitkää ja sata metriä leveää syvännettä, kun näyttöön tuli haettu kuvio, kertoo Ylönen.
Ylönen käytti tuossa vaiheessa kaikuluotaimen suoraan alaspäin suuntautunutta etsintäkeilaa, koska viistokaiku ei ulottunut kyllin syvälle. Menetelmä vaatii noin viisinkertaisen määrän enemmän työtä viistokaikuun verrattuna, sillä kaikuluotain keilaa suoraan alaspäin vain alle 10 metrin leveydeltä.
Ratkaiseva johtolanka mahdollisesta uppoamispaikasta tuli esille arkistotutkimuksissa. Tämän jutun kirjoittaja kävi Kuopion yliopiston kirjastossa läpi noin 30 onnettomuudesta kirjoitettua lehtijuttua. Mikkelin Sanomien tuntemattomaksi jäänyt toimittaja oli tehnyt työnsä tarkkuudella, joka kantoi hedelmää jopa 84 vuoden päähän.
Jutun mukaan läheinen naapuri oli kuullut moottorin käyntiääntä noin 5–6 minuutin ajan. Sitten se sammui, eli todennäköisesti myrsky upotti veneen siinä vaiheessa. Ylönen tunsi kaikuluotaintutkimuksiensa ansiosta Niemistenselän syvyydet tarkoin, ja mainitun ajan puitteissa oli mahdollista ajaa vesialueen syvänteiden kohdalle.
Niemistenselällä on muutama kohta, jossa veden syvyys vaihtelee 20–30 metrissä. Tekstin perusteella oli loogista jatkaa luotauksia syvänteistä. Myös yhden hukkuneen löytyminen vesiruumiina keskeltä selkää tuki oletusta.
Leivonmäkeläislähtöinen, nykyisin Jyväskylässä asuva Pekka Liias tarjosi kesällä apuaan luettuaan etsinnöistä Joutsan Seudun numerosta 11. Liias on harrastanut järvien pohjien tutkimusta yli 20 vuotta. Elektroniikka-asentajana työskentelevänä hänellä on myös taito hyppysissä koota etsinnöissä tarvittavia laitteita itse.
– Minulla on tarvittava kokemus ja laitteet, joten jutun luettuni ajattelin heti, että haluan auttaa, sanoo Liias.
Liiaksen torpedomallisen viistokaikuluotaimen ominaisuudet riittivät helposti varmentamaan Ylösen löydön. Hän on käynyt uppoamispaikalla nyt kahdesti, ja tuloksena on yli 300 valokuvaa veneestä sekä useita videopätkiä.
– Kuvissa ja videoissa erottuu 1930-luvun aikaa edustava moottori. Niissä on iso bensiinitankki takaosassa ja eräänlainen vauhtipyörä käynnistystä varten.
Kaikki kertyneet tiedot on luovutettu Heikki Jaatisen kulttuurisäätiölle. Heikki Jaatinen oli onnettomuudessa hukkuneen Juuso Jaatisen poika. Perheestä jäi eloon äiti ja kaksi pientä poikaa, joista Heikki tunnettiin myöhemmin paikallisena kulttuuripersoonana ja ensimmäisenä Joutomiehenä.
Sukunsa viimeisenä Jaatinen perusti kulttuurisäätiön ja testamenttasi sille osan omaisuudestaan. Tähän kuuluu Korpelan tila Niemistenkylällä.
Säätiön hallitus on katsonut velvollisuudekseen saattaa onnettomuuteen liittyneet asiat päätökseen, sillä tiedossa on, että surulliset tapahtumat vaikuttivat suuresti Heikki Jaatisen elämään. Suunnitteilla on tehdä ensi keväänä lisätutkimuksia, ja kerätty aineisto aiotaan koota muistonäyttelyksi.
– Kulttuurisäätiön hallitus on kiitollinen niille henkilöille, jotka ovat käyttäneet pyyteettömästi aikaansa uusia tietoja onnettomuudesta esille tuoneisiin tutkimuksiin, toteaa hallituksen puheenjohtaja Veijo Virtanen.
Janne Airaksinen
Paljastuneista yksityiskohdista voi päätellä onnettomuuden tapahtumien kulkua
Miten onnettomuus sitten tapahtui? Muutamia oletuksia on mahdollista tehdä tiedossa olevien tosiasioiden nojalla.
Korpelan talon lehmiä oli Niemistenselän toisella puolella Hirtesalon saaressa, ja neljä henkeä lähti veneellä saareen iltalypsylle. Paluumatkalla joukkoon liittyi kyntämässä ollut renki. Illansuussa vesillä on käynyt melkoinen myrsky, joka puhalsi etelän suunnasta.
Kun vene on lähtenyt Hirtesalosta kohti pohjoista, puhurin on täytynyt iskeä sen kylkeen heti, kun maaston antama suoja on loppunut. Tällöin Jaatinen on kokeneena veneilijänä melko varmasti kääntänyt keulan kohti myrskyä. Koska vene oli lisäksi ylilastattu ja painavan moottorin takia jo valmiiksi peräpainoinen, tämä manööveri on ollut todennäköisin ohjausliike hengen pitimiksi.
Kun vielä keulaa pidetään pienessä kulmassa myrskytuuleen nähden, on tilanteessa ollut mahdollisuus, että vene olisi tällä keinoin ajautunut hallitusti vastarannalle Niemistenkylän rantaan. Tähän pyrkimykseen viittaa uppoamispaikka.
Valitettavasti näin ei käynyt. Vanhojen lehtitietojen nojalla tuuli on ollut kovissa myrskylukemissa, koska rakennuksille ja puustolle aiheutui huomattavia vahinkoja koko maassa. Isäntä Juuso Jaatisen venekunnalla ei ylilastattuna ollut juuri mahdollisuuksia selviytyä. Viiden ihmisen lisäksi veneessä oli tiettävästi täysiä maitotonkkia ja piikkilankakeriä.
Korkea aallokko upotti Jaatisen veneen. Viisi ihmistä jäi veden varaan. Emme tiedä heidän uimataidostaan, mutta nuorina tai nuorehkoina henkilöinä kamppailu pelastumisesta ei ole kuitenkaan ollut fyysisistä voimista kiinni. Järkyttävä tilanne päättyi kuitenkin kaikkien hukkumiseen.
Sanomalehti Keskisuomalainen kirjoitti tuoreeltaan: ”Näin ovat hukkuneet talollisenpoika Juuso Jaatinen, syntynyt v. 1904 sekä hänen kaksi lastaan Pirkko, syntynyt v. 1925 ja Raili, syntynyt v. 1929, talon renki Onni Salminen, syntynyt v. 1914 ja 15-vuotias palvelijatar Anni Nieminen.”
Syvyys nielaisi uhrit ja veneet 84 vuodeksi. Vain kerran, seuraavan kesänä 1938, pimeys hellitti hetkiseksi otteensa. Tuolloin isäntä Jaatisen kalmo tavattiin kellumasta keskeltä selkää. Hänet on haudattu Hartolaan kirkkomaalle.
Janne Airaksinen
Ylin kuva: Pekka Liiaksen kuvassa näkyy vanhaa mallia oleva perämoottori. Juuri tällaisen voisi olettaa olevan peräisin 1930-luvulta.
Loading ...
