Mikä toi teidät seutukunnalle ja milloin tarina alkoi?

Kirsti: Synnyinkotini on Luhangassa. Olen palannut kotitalooni viettämään eläkepäivieni kesiä ja talviaikojakin. Täkäläistä multaa on vahvasti niin varpaissa kuin sormissakin.

Teuvo: Tapasin vaimoni Kirstin vuonna 1983. Siitä lähtien olen itsekin vääjäämättä vähitellen luhankalaistunut.

Missä päin ja millaisella joukolla vietätte aikaa täällä?

Kirsti: Mämminiementien varrella sijaitseva Rantamäki on alun perin rintamamiestalo vuodelta 1950. Sitä on sittemmin laajennettu mm. yläkerran, saunan ja takkahuoneen osalta. Enimmän aikaa oleilemme täällä kahdestaan, usein myös poikamme perhe käy Espoosta. Kun 5- ja 7 – vuotiaat lapsenlapsemme tulevat tuntuu siltä, että nyt vasta elämä taas alkaa. Yllätysvieraitakin käy, esim. tänäkin kesänä serkkuja, joita en ollut nähnyt kymmeneen vuoteen.

Mitä tykkäätte touhuta tontillanne?

Teuvo: Vanhan omakotitalon vakiohommia: risusavottaa, halonhakkuuta, aina löytyy myös pientä remontin tarvetta.

Kirsti: Puutarhassa riittää puuhaa: kasvimaa, meillä on vaalittavina pensasmarjoja ja –mustikkaa, luumupuita ja  tyrniä. Muita marjoja ja sieniä kerätään luonnosta, samalla saadaan oivallista hyötyliikuntaa. Ai niin, minulle paljon antaa myös vesijuoksu. Seuranani usein mm. joutsenia, telkkiä ja silkkiuikkuja.

Teuvo: Olemmekin puolivahingossa innostuneet harrastamaan lintu- ym. luontobongailua muun ohessa.

Mitkä asiat Luhangan tarjoamassa kiinnostavat ja antavat eniten teille?

Kirsti: Keskeiset palvelut ovat lähellä meitä. Huutokauppaan yritetään aina ehtiä ja kesän avajaisiin.

Teuvo: Joulupolku on lämminhenkinen tilaisuus, samoin vanhan kesäkirkon tapahtumat, kuten 1700-luvun perinnejumalanpalvelus. Kauneimmat joululaulut talvikirkossa ja jouluaaton hartaus. Joulunaika täällä maalla poikkeaa paljon kaupunkilaisesta joulunvietosta – aitoa joulutunnelmaa ei tarvitse erityisesti hakea.

Millaisia palveluita käytätte ja miten olette verkostoituneet paikallisiin?

Meillä on aivan ihanat naapurit yli 50 vuoden ajalta. Naapurin rouva pistäytyy usein maistiaisten kanssa: vastaleivottua ruisleipää, pullaa tai piirakoita. Tutut kalamiehetkin tuovat silloin tällöin ylimääräisiään iloksemme. Asioimme kyläkaupassa ja pyrimme käyttämään paikallisia palveluita täällä ollessamme.

Mitkä asiat täällä voisivat olla vielä paremmin – haluatteko lähettää terveisiä Luhangan kunnalle ja palveluntarjoajille?

Kirsti: Mämminiemessä uhkaa nykyisin olla liikaa toimintoja pienellä alueella. Uimarannalle ja uimakoululle pitäisi olla tilaa. Agility–koirille soisi oman erillisen uimarannan. Alue on alunperin lahjoituksena saatu ja tarkoitettu nimenomaan urheilu- ja virkistyskäyttöön. Hepoluhtaan piti tulla virkistysalue uimapaikkoineen, mutta asia on ilmeisesti vielä hoitamatta. Matkailijoille tulisi olla enemmän opastusta ja infoa. Karavaanareille olisi hyvä järjestää varusteltu oma leirintäalue. Hyviä paikkoja löytynee myös kuntakeskuksen ulkopuolelta.

Teuvo: Tarvetta olisi selkeästi jonkinlaiselle ”kuntalaisen oppaalle”. Mukaan voisi ottaa esim. vesiliikennekäyttäytyminen nopeussuosituksineen ja ohjeistuksineen; miten voidaan vähentää vesilintujen häiritsemistä. Moni vesijetin omistaja tai vuokraaja ei näitä asioita tule huomioineeksi ajellessaan matalissa lahdissa ja kaislikoiden lähellä.

Kun lähdette Luhangasta Helsingin Myllypuroon, mitä jäätte eniten kaipaamaan?

Kirsti: Luontoa, marjoja ja metsämaita.

Teuvo: jään kaipaamaan päivän puuhastelun ja hikoilun jälkeistä puulämmitteistä saunaa ja tunnelmallista jäähdyttelyä pihamaalla.

Oskar Vahervuori

Matkoilla syntyy monenlaisia kohtaamisia

Info

Kirsti Haara

Kävi Jyväskylässä apuhoitajakoulun, josta valmistui v. 1973.

Muutti 1973 Helsinkiin HYKS:iin, missä työskenteli perushoitajana peräti 41 vuoden ajan, 10 vuotta vuodeosastolla, sen jälkeisen ajan kirurgian poliklinikalla. Siirtyi 2014 eläkkeelle.

Teuvo Aho

Aloitti työnteon jo nuorena. Toiminut noin 30 eri ammatissa, mm. kansimiehenä ja konemestarin apulaisena Suomenlinnan lautalla, hissipoikana Stockmannin tavaratalossa ja ilmailuhuoltomiehenä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Opiskellut Helsingin yliopistossa, Kauppakorkeakoulussa ja Markkinointi-instituutissa.

1982-84 Tamro Oy:ssä sairaalatarvikeosaston esimiehenä.

1984-1989 mainospäällikkönä VR:llä. Työ vei junamatkoille useimpiin Euroopan maihin.

1989-2013 Veikkaus Oy:ssä arpatuoteryhmän vetäjänä, markkinointipäällikkönä ja tuotespesialistina eläköitymiseensä asti 2011.

”Olemme kumpikin käyneet yli 50 maassa Pohjois-Koreaa, Kuubaa ja Laosia myöten. Mitä enemmän näkee maailmaa, sitä enemmän osaa arvostaa sitä mitä kaikkea meillä Suomessa ja varsinkin Luhangassa on”.

Tagged with →