Viime keväänä voimaan tulleen uudistuksen myötä toisen asteen oppimateriaalit muuttuivat maksuttomiksi oppivelvollisuusikäisille. Maksuttomuus koskee vain uusia, peruskoulun jälkeen nyt opintonsa toisella asteella aloittaneita, eli pääosin vuonna 2005 syntyneitä. Nykyiset lukion kakkos- ja kolmosluokkalaiset kustantavat edelleen oppimateriaalinsa itse.

Joutsan lukion vararehtori Matti Miettinen toteaa välineiden hankkimisen sujuneen mallikkaasti opettajien, rehtorin, kanslistin sekä kunnan it-osaston kanssa yhteistyössä.

– Välineitä on hankittu arvion mukaan tarpeeksi ja tarvittaessa tilataan lisää. Välineistö menee lukion budjetista, mutta valtio tulee korvaamaan toisen asteen maksuttomuuden aiheuttamia lisäkuluja kunnille valtionosuuksien kautta, toteaa Miettinen.

Miettinen näkee maksuttoman toisen asteen koulutuksen lisäävän opiskelijoiden välistä tasa-arvoa. Joillekin perheille oppikirjat ja esimerkiksi laskin on voinut olla iso rahallinen panostus.

– Opiskelijalta itseltään jää pois kirjojen hankkimisen ja käytettyjen myymisen vaiva. Henkilöstön näkökulmasta lisääntynyt työmäärä on maltillinen. Kirjojakaan ei tarvitse joka vuosi uusia, vaan tämän vuotiset kirjat ovat ensi lukuvuonna ykkösillä ja niin edelleen, joten kustannustenkaan puolesta kyse ei ole mistään valtavasta muutoksesta, kiteyttää Miettinen.

Joskus takavuosina kunta kustansi lukiolaisille kannettavat tietokoneet muutamina vuosina peräkkäin. Sitten tuli useamman vuoden tauko, kunnes viime vuonna lukion aloittaville kustannettiin koneet. Kannettavat hankittiin nyt myös lukion aloittaville, osana maksutonta oppivelvollisuutta.

Uudistuksen myötä maksutonta toisen asteen aloittaville ovat opiskeluun oppikirjat ja muut materiaalit, opiskelussa tarvittavat työvälineet-, asut ja aineet, ylioppilastutkinnon suorittamiseen edellytetyt viisi koetta sekä niiden osalta hylättyjen kokeiden uusinta sekä koulumatkat alkaen seitsemästä kilometristä ylöspäin.

Uudistuksen myötä opiskelijalta jää pois kirjojen hankkimisen ja käytettyjen myymisen vaiva.

Toisen asteen koulutuksen järjestäjällä ei ole velvoitetta järjestää koulukuljetusta, mutta kaikki tänä syksynä perusopetuksen jälkeen opintonsa aloittaneet ovat oikeutettuja Kelan koulumatkatukeen, jos koulumatka on vähintään seitsemän kilometriä. Lukiolaiset voivat edelleen käyttää kunnan tilaamia kuljetuksia, sillä tästä asiasta on olemassa lautakunnan päätös vuodelta 2017.

– Ely-keskuksen tilaamat kyydit ovat jo kuuluneet aiemminkin maksuttomuuden piiriin, koska kunta on maksanut lukiolaisten koulumatkatuen omavastuuosuuden. Lisäksi opiskelijan ja perheen on ollut mahdollista hakea matkakustannuksiin korvausta, mikäli matka on ollut yli viisi kilometriä, kiteyttää hyvinvointi- ja sivistystoimenjohtaja Mika Sirkka.

Joutsan kunnassa on harkittu lukiolaisten osalta paluukuljetuksia klo 16, jotka voitaisiin mahdollisesti yhdistää harrastuskuljetuksiin. Kuljetusten järjestelyissä otetaan Sirkan mukaan huomioon lukiolaisten mahdollisuudet käyttää olemassa olevia kuljetuksia.

– Vien asian syyskuun lautakuntaan periaatekeskusteluun ja mahdollisesti edistettäväksi. Harkittavaksi tulee, paljonko tähän ollaan valmiita satsaamaan. Hintaa joka tapauksessa kertyy, toteaa Sirkka.

Sirkan mukaan pitää pohtia, paljonko kyseinen konsepti tuottaa lukiolaisille helpotusta lukion käymiseen tai vaihtoehtoisesti, paljonko se tuo mahdollisia hakijoita lukioon omalle paikkakunnalle.

– Mielestäni on realistista todeta, että ensimmäinen vaihtoehto korostuu. Jonkin muun kuin Joutsan lukion valitseminen perustuu useimmiten muuhun harkintaan kuin kulkemisen onnistumiseen, Sirkka jatkaa.

Tänä vuonna hankitut kirjat ovat ensi lukuvuonna uusien ykkösten käytettävissä.

Joutsan kunta on lausunut elyn tilaamien kuljetusten yhteydessä niiden tarpeellisuudesta lukion kuljetusten osalta. Valitettavasti elyn tilaama liikenne on vähentynyt, koska käyttö on ollut vähäistä ja sille ei ole katsottu olevan tarvetta.

Joutsalaiset Eetu Pura ja Nea Vilen aloittivat opiskelunsa lukiossa viime viikolla. Molemmille oli selvää jatkaa opintoja oman asuinkunnan lukiossa, eikä asiaa tarvinnut sen enempää pohtia.

– Täällä oli kiva ja luontevaa jatkaa opintoja, kun luokkakaverit, opettajat ja tilat ovat pääasiassa kaikki tuttuja, kertoo Pura.

Sekä Pura että Vilen kertovat mieluummin kirjoittavansa perinteiseen tapaan muistiinpanot tunneilla vihkoihin, kuin näpyttelevänsä ne tietokoneella word-tiedostoihin.

– Onhan tämä maksuttomuus tosi hieno juttu, ei tarvitse lähteä hankkimaan kirjoja erikseen. Mieluinen lisä oli kannettava tietokone, jonka saamme halutessamme lunastaa itsellemme korvausta vastaan opintojen päätyttyä, toteaa Vilen.

Uudet opiskelijat toivovat kovasti, että lukuvuoden aikana päästäisiin järjestämään tapahtumia ja retkiä. Myös kasvomaskeista olisi kiva luopua jossain vaiheessa, mutta siihen asti molemmat käyttävät niitä tunnollisesti koko koulupäivän ajan.

Sekä Pura että Vilen kertovat kirjoittavansa perinteiseen tapaan muistiinpanot tunneilla vihkoihin.

Laajennettu oppivelvollisuus velvoittaa hakemaan peruskoulun jälkeen

Uuden, laajennetun oppivelvollisuuden myötä kaikki keväällä peruskoulunsa päättäneet velvoitettiin hakemaan jatko-opintoihin. Näin ollen jokaisen oppilaan on jatkettava opintojaan joko lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai muussa vastaavassa toisen asteen opintokokonaisuudessa.

Joutsan opinto-ohjaaja Sanna Pienmäki kertoo, että Joutsassa jo aiempinakin vuosina kaikki peruskoulunsa päättäneet ovat hakeneet toisen asteen opintoihin. Uuden oppivelvollisuuden piirissä olevia seurataan valtakunnallisen Valpas-järjestelmän avulla.

– Uudistuksen myötä seuranta tiivistyy. Jos joku ei aloitakaan toisen asteen opintoja, niin siitä tulee minulle tieto Valpas-järjestelmän kautta. Minulla on velvollisuus tarttua asiaan ja etsiä oppilaalle uusi opiskelupaikka. Mikäli opiskelijan on vaikea sitoutua johonkin tietyn tutkinnon opintoihin, niin Valma-koulutus on tällöin oiva mahdollisuus, toteaa Pienmäki.

VALMA on ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus, joka antaa nuorelle valmiuksia hakea ammatilliseen tutkintokoulutukseen sekä vahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen tutkinto.

– Meidän yseistä lähes kaikki saivat ensimmäisen hakutoiveen paikkansa. Yhden kohdalla tilanne on vielä päällä, koska kesän aikana jonotuspaikat elävät tilanteen mukaan, valaisee Pienmäki.

Opetushallituksen virallinen tarkistuspäivä on tänä vuonna elokuun 27.päivä. Jos joku ei tällöin ole vielä aloittanut toisen asteen opintoja, asuinkunnalla on yksi kuukausi aikaa löytää tai määrätä hänelle paikka.

Nykyinen 10-luokka, ammattikoulutukseen ja lukioon valmistavat koulutukset (VALMA JA LUVA) yhdistyvät ensi vuonna TUVA-koulutukseksi. Tähän valmentavaan koulutukseen nuori voi hakea jo keväällä yhteishaussa. Lisäksi TUVA on se vaihtoehto, jonne nuori ohjataan peruskoulun päättymisen jälkeen, jos yhteishaussa ei ole paikkaa löytynyt ja jotta oppivelvollisuus tulee suoritettua.

Jonna Keihäsniemi

Yläkuva: Eetu Puralle ja Nea Vilenille oli ollut jo pitkään selvää, että he haluavat jatkaa opintojaan Joutsan lukiossa.