Jättipalsami elää ja voi hyvin Joutsassa. Tämän johtopäätöksen voi vetää esimerkiksi Perttulanpolulla, jonka varrelta jättipalsami on vallannut runsaasti kasvualaa. Käytännössä näin ei pitäisi olla, sillä laji on määritelty Euroopan unionin alueella haitalliseksi vieraslajiksi, eikä sen enää saisi antaa kasvaa luonnossa.

Tosiasiassa jättipalsamista on torjuntatöistä huolimatta hankala päästä eroon, ja Joutsassakin sitä kasvaa yhä eri puolilla seutua – esimerkiksi juuri Perttulanpolun varrella, Myllynkoskella ja hammashoitolan takana rannassa.

Haitallisten vieraslajien poistaminen kiinteistöltä on kiinteistönomistajan vastuulla. Yksityiskiinteistöjen omistajista osa käy säntillisesti torjuntatoimiin jättipalsamikasvustoja tonteillaan havaitessaan, ja myös Joutsan kunnan mailta kasvustoja hävitetään kunnan ympäristötarkastaja Marika Masalin-Weijon mukaan joka kesä. Tänä kesänä torjuntatöitä on tehty Masalin-Weijon mukaan kunnan mailla Sienipuiston ja Röllin välisellä alueella, Pentinpuiston pohjoispäässä ja Pertunmaantien alikulun vieressä.

Keskimäärin puolitoistametriseksi, mutta joskus jopa kolmemetriseksi kasvava jättipalsami on työläs torjua, sillä yksi ainoa yksilö voi tuottaa useita tuhansia siemeniä ja singota ne ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Kasvi leviääkin helposti ja valtaa kasvualaa muilta kasvilajeilta. Tässä vaiheessa kesää torjuntatoimien aloittaminen on jo siinä mielessä myöhäistä, että jättipalsami pitäisi hävittää jo ennen siementen kypsymistä eli alkukesällä.

– Jos jättipalsamin kukinta on jo pitkällä, ja siemenet ovat jo ehtineet muodostua, saattavat torjuntatyöt jopa edistää siementen leviämistä lähiympäristöön. Kukinnot voi kuitenkin varovasti katkaista jätesäkkiin leviämisen estämiseksi, sanoo Masalin-Weijo.

Jättipalsamia kasvaa Joutsan keskustan tuntumassa runsaasti muun muassa Perttulanpolun varrella.

Joutsan kunnan mailla jättipalsamikasvustoja tuhotaan ympäristötarkastajan mukaan niittämällä niitä siimaleikkurilla. Niittäminen ja kitkentä ovatkin tehokkaita keinoja hankkiutua kasvista eroon. Tosin yhdessä kesässä jättipalsamista ei pääse kokonaan eroon, vaan torjuntatöitä on toistettava seuraavina vuosina. Jos siemeniä ei ehdi muodostua, jättipalsami häviää kasvupaikalta muutamassa vuodessa.

Kertyvän kasvijätteen osalta Joutsan kunta on ohjeistanut kuntalaisia kompostoimaan jättipalsamin osat kotitontillaan tai laittamaan ne sekajätteeseen. Kunnan puutarhajätteen keräykseen niitä ei saa laittaa. Syynä ohjeistukseen on Masalin-Weijon mukaan se, että jättipalsami leviää helposti kasvijätteen mukana.

Mitään vieraslajikasvia ei saa päästää leviämään pihalta tai viheralueelta ympäristöön. Koska jättipalsami leviää siemenistä, olisi periaatteessa mahdollista ottaa muita kasvinosia vastaan. Käytännössä on kuitenkin mahdotonta valvoa sitä, että siemeniä ei pääsisi muun kasvijätteen joukkoon ja tämän vuoksi kaikkien kasvinosien tuonti on kielletty.

Vieraslajien havainnot ympäristötarkastaja neuvoo ilmoittamaan ensisijaisesti Suomen Lajitietokeskuksen ylläpitämään laji.fi-tietokantaan. Kunnalle lajihavainnot kannattaa ilmoittaa silloin, jos kyse on kunnan kiinteistöillä olevista lajeista, joiden torjunnasta kunta on vastuussa.

– Varsinkin jättiputkihavaintoja otetaan mielellään vastaan, koska niitä on pyritty torjumaan aktiivisesti niiden aiheuttamien terveydellisten haittojen vuoksi, sanoo Masalin-Weijo.

Tarja Kuikka

Jättipalsami

  • Yksivuotinen kasvi, lehdet muodoltaan suikeita ja hammaslaitaisia.
  • Yleensä vaaleanpunaiset kukat, mutta värimuotoja on tummanpunaisista valkoisiin.
  • Keskimäärin 1,5 metriä korkea, voi kasvaa jopa yli kolmemetriseksi.
  • Leviää siemenistä, mutta voi levitä myös varsien, juurien ja maansiirtojen mukana.
  • Herkkä leviämään, sillä yksi yksilö voi tuottaa tuhansia siemeniä ja ”ampua” ne ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän.
  • Luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi Euroopan unionin alueella, koska vie tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta ja heikentää kasvilajiston monipuolisuutta.
  • Hentojuurisena altistaa ei sido maata samalla lailla kuten monivuotinen kasvillisuus, joten altistaa jokivarsikosteikot eroosiolle.
  • Kasvin on myös havaittu paikoin tukahduttavan puiden taimia.
  • Ei ole yleensä ihmiselle vaarallinen, mutta voi aiheuttaa iho-oireita allergikolle.

Lähde: Vieraslajit.fi