Viljasadon arvioidaan jäävän tänä vuonna valtakunnallisesti keskimääräistä heikommaksi. Keski-Suomessa sadot ovat kärsineet ProAgria Keski-Suomen johtaja Vesa Laitisen mukaan kevään kylvökauden sadejaksosta ja kesän kasvukauden kuivuudesta ja helteistä.

– Kaikissa viljalajeissa sään vaikutukset ilmenevät enemmän tai vähemmän. Toukokuun sadeviikko myöhästytti kylvöjä ja kasvu tyrehtyi kesäkuun helteisiin. Eniten säiden vaihteluista kärsii ohra, joka kylvettiin vasta kesäkuussa. Sen juuristo ei vahvonut kuivuuden vuoksi, sanoo Laitinen.

Myös kaurasato jää hänen mukaansa huonoksi ainakin kuivilla savipelloilla, mutta tilakohtaiset vaihtelut voivat olla suuria. Viime syksynä kylvetyn rukiin satonäkymät ovat suotuisammat, sillä se pääsi hyvään kasvuvauhtiin ja hyötyi kevään sateista. Ennen juhannusta talteen otettu säilörehusato taas oli Laitisen mukaan monin paikoin hyvä, mutta elokuun sato jää pienemmäksi kuivan heinäkuun vuoksi.

– Pääasiallinen syy heikkoihin satoihin on viljakasvien jyvien täyttymisen kannalta pahaan aikaan osunut kuivuus. Ohran ja kauran sadot jäävät 20–30 prosenttia normaalia pienemmiksi ja pahimmilla kuivuusalueilla sadonmenetykset ovat jäämässä tätäkin suuremmiksi, sanoo Laitinen.

 Joutsan ja Luhangan seudulla satonäkymät ovat alueen maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etuja ajavan MTK-Jou-Lun puheenjohtaja Jani Rantasen (kuvassa yllä) mukaan samaa linjaa kuin valtakunnallisesti, toki vaihtelua on paljon. Rantanen sanoo tilanteen kuitenkin näyttävän siltä, että toukokuun alussa seudulla kylvetyt viljat kärsivät toukokuun runsaasta vesisateesta, ja kesä- ja heinäkuun helteet ovat ennen aikojaan valmistuttaneet sadon, eli jyväkoko on pieni, samoin satomäärä.

– Niissä, mitä on tässä kesäkuun alun puolella sateen jälkeen kylvetty, on nyt nähtävissä, että olisi vähän paremman näköistä. Mutta niistä ei tiedä, ennen kuin on puitu, ja niitä päästään puimaan vasta loppukesästä, jatkaa Rantanen.

Tässä vaiheessa säillä ei ole Rantasen mukaan juuri enää mahdollisuutta vaikuttaa viljasatoon, koska jyväkoko on jo muodostunut. Puintiajaksi kuitenkin toivotaan hyvää poutakeliä. Mitä taas nurmilajikkeisiin tulee, ne hyötyisivät Rantasen mukaan vesisateista, sillä pellot ovat yhä heinäkuun jälkeen melko kuivia. Sateet mahdollistaisivat kolmannen säilörehusadon korjuun.

Suomessa viljellään eniten ohraa, sen jälkeen tulevat kaura, vehnä ja ruis. Myös Keski-Suomessa ohra ja kaura ovat ProAgria Keski-Suomen Vesa Laitisen mukaan pääviljalajit ja niiden viljelyalat ovat melkein yhtä suuret. Niiden jälkeen tulevat pienemmillä osuuksilla kevätvehnä, ruis ja pienimpänä syysvehnä. MTK-Jou-Lun Jani Rantasen mukaan Joutsan seudulla tilanne vaihtelee, mutta on pääasiassa samanlainen kuin muualla maassa.

– Ihan tilastotietoja ei ole tälle vuodelle käytettävissä, mutta ohra ja kaura ovat varmaan päälajit ja sitten tulee vehnä. Ja sitten on näitä muutamia aktiivisesti viljeleviä, jotka viljelevät kuminaa. Sitä on jonkun verran seutukunnalla. Ruista on aika vähän.

Heikon satonäkymän lisäksi viljelijöitä harmittaa seudulla tänä vuonna Rantasen mukaan tuotantopanosten hurja nousu. Polttoaineen hinta on ollut kovassa nousussa, ja se vaikuttaa myös viljankuivureiden käyttöön ja lisää suoraan sadonkorjuukustannuksia. Myös apulannat ovat Rantasen mukaan lähes kolmanneksen kalliimpia kuin vuosi sitten.

– Erittäin kovat kustannuspaineet on tiloilla. Vetää vähän mieltä matalaksi, kun tämä satonäkymäkin on vähän heikonlainen, sanoo Rantanen.

Tarja Kuikka

Tagged with →