Joutsalaislähtöinen Joni Purojärvi juoksi ensimmäisen maantiemaratoninsa vuonna 2013. Jo kymmenen vuotta juoksua harrastanut Purojärvi siirtyi maratonin jälkeen juoksemaan polkuja. Vuonna 2016 edessä oli kavereiden innostamana ensimmäinen polkujuoksun ultramatka Lapissa, 55 kilometrin mittainen Pallas-Hetta.

Ultramatkaksi luokitellaan matkat, jotka ovat vähintään maratonin eli 42 kilometrin mittaisia. Näitä polkujuoksun ultrakilpailuja on Purojärvelle kertynyt jo melkoinen liuta; Ylläs-Pallas, Karhunkierros 80 km kaksi kertaa, Ylläs-Pallas-Hetta 130 ja 160 km, Jyväskylän Halloween Hike 100 km kaksi kertaa, Vaarojen maraton ja Nuuksio Classic maraton.

– En polkujuoksua aloittaessa oikein tiennyt, miten pitkille matkoille treenataan. Liityin vuonna 2016 urheiluseuraan ja löysin kivan porukan, jonka kanssa harjoittelu on sujunut ja kehitystä on tullut mukavasti, kertoo Purojärvi.

Lajin ympärillä vallitsee Purojärven mukaan erittäin vahva samanhenkisyys. Kaikki ovat kisoissa samalla viivalla riippumatta siitä, kauanko polkujuoksua on harrastanut.

– Parasta ultramatkojen juoksemisessa ovat koetut elämykset. Esimerkiksi Lapissa saatetaan mennä erämaassa merkitsemättömillä poluilla yöttömässä yössä. Kyllä tässä lajissa parasta on itsensä haastaminen ja rajojen rikkominen, toteaa Purojärvi.

– Tässä lajissa ei niinkään ratkaise kunto, vaan ennemminkin pääkoppa on se, joka hajottaa kilpailijaa. Henkistä vahvuutta kysytään, mutta sitä saa treenattua kisoissa ja pitkissä treeneissä, joita yritän tehdä kilpailuja vastaavissa maastoissa yhdessä kaverin kanssa. Tovereiden tuki on korvaamatonta, niin henkisesti kuin fyysisesti, summaa Purojärvi.

Ylläs-Hetta-Pallas-kilpailun lähtöalueella vuonna 2018. Kuva: Joni Purojärven kotialbumi.

Purojärvi harrastaa polkujuoksua yhdessä kaverinsa Heikki Salon kanssa. Kaksikko lenkkeilee yhdessä ja myös kilpailuihin suunnataan porukalla.

– Aika hyvin tässä on oppinut lukemaan kaveria sekä tuntemaan itsensä. Heikkoja hetkiä tulee kaikille ja jos sellainen sattuu keskellä Lapin erämaata, eteenpäin on vain mentävä. Ei siinä paljoa jutella, sillä kummatkin tietävät, että istuskelu ei auta, toteaa Purojärvi.

Viimeisin ja samalla pisin kilpailu on tämän vuoden heinäkuulta, jolloin Purojärvi osallistui ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettyyn yli 300 kilometrin kilpailuun. NUTS Distance 300 -kilpailun luonteesta kertoo se, että koko matkalla huoltopisteitä oli vain kolme, kun normaalisti pitkässä kilpailussa niitä on tiheästi. Aikaa kilpailun suorittamiseen oli viisi päivää, ja Purojärven mukaa nopealla vaelluksella olisi päässyt maaliin. Lemmenjoelta alkanut ensimmäinen osuus sisälsi muun muassa isoja suoalueita sekä 30 kilometriä polutonta erämaata.

Purojärvi pääsi kaksi juoksemaan kaksi huoltoväliä, kunnes matka katkesi 180 kilometrin kohdalla. Vaikka matka keskeytyi ensimmäistä kertaa, kokee Purojärvi olevansa voittaja.

– Tein kuitenkin pisimmän kilometrisuoritukseni, vaikken maaliin asti päässyt. Jalat olivat vaan niin rakoilla, että oli pakko jättää kesken. Onnistunut kisa ja opin taas paljon uutta, toteaa Purojärvi.

Joni Purojärvi (vas.) osallistui tämän vuoden heinäkuussa ystävänsä Heikki Salon (oik.) kanssa Lapissa Suomen pisimpään polkujuoksukilpailuun. Kuva: Rami Valonen, NUTS Distance 300 2021.

Polkujuoksu on kokonaisvaltaista liikuntaa, jossa pohjakunnon on oltava kunnossa. Lähivuosina Purojärven lajikirjoon on tullut mukaan hiihto, sillä pitkillä juoksumatkoilla sauvat ovat tarpeellinen tuki. Työmatkat Muuramen Kinkomaalta Jyväskylään Purojärvi pyöräilee.

Suunnitelmallinen ja intensiivisempi harjoittelu kohti kilpailua alkaa jo puoli vuotta ennen h-hetkeä. Mitä lähemmäksi kilpailupäivää mennään, sitä vähemmän harjoittelussa lasketaan kilometrejä. Viimeisinä viikkoina painotus on liikunnassa, jota Purojärven mukaan pitää saada 10–15 tuntia viikossa.

Jyväskylän alueella on hyvä polkureitistö, jonka lisäksi Purojärvi on juossut maakuntauraa etelään ja pohjoiseen. Normaalisti töiden jälkeen perusreitti on 6–12 kilometrin lenkki Jyväsjärven ympäri. Viikonloppuisin Purojärvi tekee pitkiksiä, eli noin 20–40 kilometrin lenkkejä ja myös ylipitkät treenit kuuluvat ohjelmaan. Joutsankin polkuja Purojärvi on muutamia kertoja käynyt tallaamassa vanhemmilla käydessään.

Kilpailuun osallistuminen on pitkä projekti ja yleensä ilmoittautuessa tulee ajatus, onko tässä mitään järkeä.

– Usein sitä kilpailun jälkeen miettii, että josko tämä olisi ollut viimeinen. Ei mene kuitenkaan kuin hetki ja taas sitä ollaan uutta kisaa etsimässä. Nyt tuntuu, että ensi vuonna en lähde, mutta katsotaan nyt, naurahtaa Purojärvi.

Mikäli polkujuoksu kiinnostaa, suosittelee Purojärvi vahvasti ottamaan tuntumaa lähipoluilta. Lajissa ei sinänsä tarvita erityisiä varusteita, vaan alkuun pääsee ihan normaaleilla lenkkareilla.

Joni Purojärvi on osallistunut Jyväskylässä Halloween Hike-tapahtumaan muutaman kerran, tässä kuva vuodelta 2017. Kuva: Joni Purojärven kotialbumi.

Mitä on polku- tai ultrajuoksu?

  • Polkujuoksu on luontoliikuntaa, jossa vauhti, rasitus ja maisemat vaihtelevat
  • Reittien kaltevuus sekä vaihteleva maasto tuovat polkujuoksuun haasteellisuutta
  • Polkujuoksu on lajina monipuolisempi verrattuna tasaisella radalla juoksemiseen; polkujuoksijan tulee käyttää koko kehoaan aktiivisesti, juoksijan tulee olla valppaana väistääkseen polulla ilmestyvät esteet ja kivet, askelpituus on lyhyt, ylä- ja alamäkijuoksu vaativat puolestaan täysin omanlaisen tekniikkansa, lihasvoiman ja koordinaation
  • Lajin monipuolisuus vaatii kestävyyttä, ketteryyttä, koordinaatiota sekä tasapainoa
  • Suomessa ultrajuoksun harrastajia on noin muutama tuhat
  • Lähivuosina ultrajuoksun suosiota on kasvattanut polkujuoksun suosion lisääntyminen
  • Uusia, maastoreiteillä juostavia ultrajuoksukilpailuja on ilmestynyt huomattavasti lisää, mutta tapahtuman luonteen vuoksi osallistujamäärät rajataan

Jonna Keihäsniemi

Yläkuva: Joni Purojärvi Karhunkierroksen loppupuolella vuonna 2017. Kuva: Joni Purojärven kotialbumi.

Tagged with →