Pekkasten pappilan historia ulottuu aina 1700-luvun lopulle asti. Monella nykyihmisellä on tuoreempia muistoja Joutsan seurakunnan leirikeskuksena toimivasta Pekkasista muun muassa rippikoululeirien pitopaikkana. Näitä asioita muisteltiin sunnuntaina pidetyissä Pekkasten muistoseuroissa.
Päätös Pekkasten muistoseuroista syntyi viime kesänä, jolloin vietettiin Rauhalan pappilan muistoseuroja sen johdosta, että oli kulunut 70 vuotta pappilan maiden luovuttamisesta asutustiloiksi. Järjestelyistä vastasivat Joutsan kotiseutuyhdistys sekä Joutsan seurakunta, helluntaiseurakunta ja vapaaseurakunta.
Helluntaiseurakunnan iskuryhmä pystytti Pekkasten pihaan teltan, tällä kertaa ei sateen varalta, vaan auringonvarjoksi. Lopulta kolmenkymmenen asteen hellettä paettiin viilennettyihin sisätiloihin.
Esitelmän Pekkasten historiasta piti Aila Niinikoski. Pekkasten pappila rakennettiin vuonna 1798 kappalaisen virkataloksi. Myöhemmin talo on palvellut muun muassa Suomen Huollon sairaalana jatkosodan vuosina 1941-1944 sekä vanhainkotina. Kirkkoherranpappila Pekkanen oli vuosina 1950-1955 sekä kanttorin ja nuorisopastorin virka-asuntona vuoteen 1973, jonka jälkeen Pekkasista tehtiin leirikeskus.
– Pekkasten pappilalla on erittäin arvokas historia. Toivottavasti paikka säilyy arvoisessaan käytössä myös tulevaisuudessa, Aila Niinikoski totesi.
Ja käyttöähän paikalla on.
– Pekkasten vajaakäytöstä puhutaan, mutta kesällä leirikeskus on niin varattu, että tämä viikonloppu oli ainoa, jolloin muistoseuroille oli tilaa, kirkkoherra Tuula Leppämäki totesi.
Rippikoulu- ja isosaikojaan 1970-luvulla muistellut Markku Nieminen lisäsi, että Pekkanen on ainoa säilynyt kustavilaisajan pappilarakennus Keski-Suomessa. Hän kertoi, että 1970-luvulla leirikeskuksen puitteet olivat vaatimattomammat kuin nykyään, mutta silloin oli jotain enemmänkin.
– Silloin rantaan rakennettiin leirikirkko, joka on jostain syystä kadonnut. Suosittelen sen rakentamista uudelleen, Markku Nieminen sanoo.
Hänen mukaansa rippikoululeireillä vallitsi vahva yhteishenki ja rippikoululaiset itkivät, kun leiri päättyi.
Samaa todistaa 1970- ja 1980- luvuilla Joutsan seurakunnan nuorisonohjaajana toiminut Antero Salminen (kuvassa yllä).
– Kiitos vahvasta yhteishengestä kuuluu hyville isosille, jotka asuivat leiriläisten keskuudessa. Minäkin asuin kaikki kesät Pekkasissa. Silloin pidettiin kolme rippikoululeiriä kesässä ja kaikilla oli nelisenkymmentä leiriläistä.
Veljeään Markkua rippikoululeirille ja isoseksi seurannut Reijo Nieminen antoi tunnustusta Joutsan seurakunnan nuoriso- ja rippikoulutyölle, vaikka hän nykyään toimiikin Itä-Päijänteen vapaaseurakunnassa.
– Minun muistoissani Pekkasissa paistoi aina aurinko. Se aika antoi elämälle pohjan, jolla on pysynyt pystyssä, vaikka välillä on tahtonut kaatuakin.
Osmo Kuisma
Loading ...
