Maanpuolustusvelvollisuus sekä uuden oppiminen olivat asioita, jotka saivat joutsalaisen Katri Kuitusen hakemaan armeijaan.

– Kaiken kaikkiaan hakeminen naisten vapaaehtoiseen palvelukseen oli pitkä prosessi. Paljon asioita piti selvittää ja hoitaa itse, jotta sai kaikki vaadittavat asiakirjat toimitettua. Ehkä tämäkin kehittyy, sillä joka vuosi naisia hakee enemmän, toteaa Kuitunen.

Perheen ja läheisten vahva tuki ja luottamus Kuituseen konkretisoitui keväällä 2019 hakemuspapereiden lähettämisellä. Tieto valituksi tulemisesta tuli kotiin kirjeenä valintatilaisuuden jälkeen, toiveena ollut palveluspaikka sekä saapumiserä täyttyivät. Kuitunen kirjoitti ylioppilaaksi Joutsan lukiosta vuosi sitten keväällä. Heinäkuussa 2020 hän astui armeijan palvelukseen alokkaana Karjalan Prikaatissa Vekaranjärven varuskunnassa.

– Päädyin viestintäkomppaniaan ja se oli mieluinen palvelustehtävä. Heinäkuussa oli mukava aloittaa ja meitä naisia aloitti silloin ennätysmäärä, muistelee Kuitunen.

Peruskoulutuskauden jälkeen Kuitunen hakeutui johtajakoulutukseen. Valintaan vaikuttivat monet osa-alueet, kuten peruskaudella osoitetut kyvyt, henkilökohtaiset johtajaominaisuudet sekä kuntotestit. Myös halukkuuden osoittaminen oli Kuitusen mielestä merkittävä tekijä.

– Henkilökohtaisesti jännitin eniten sitä, riittääkö kunto. Jännittäminen osoittautui kuitenkin turhaksi, sillä pärjäsin johtajakoulutuksen haasteissa mainiosti, pohtii Kuitunen.

Suomen lippu, joukko-osastotunnus sekä koulutushaaramerkki.

Ensimmäinen aliupseerikurssi kesti kuusi viikkoa, jonka jälkeen jälleen tehtiin valintoja 14 viikon mittaiselle reserviupseerikurssille eli RUK:iin. Paikka reserviupseerikurssilla napsahti ja Kuitunen siirtyi palvelukseen Haminaan. Reserviupseerikurssi sisälsi paljon itsensä ylittämistä, niin teorian kuin käytännön tasolla. Yksi fyysisesti rankimmista mutta samalla parhaimmista kokemuksista oli loska-aikaan suoritettu 25 kilometrin mittainen Kirkkojärven marssi, jossa Kuitusen mukaan maiharit kastuivat ensimmäisen kerran.

– Kaiken opiskelun ja harjoitusten lisäksi RUK:ssa oli jälleen edessä uusi ympäristö ja ihmiset. Kaikenlaisten ihmisten tapaaminen ja heidän kanssaan toimiminen olivat itselle mieleenpainuvimpia. Totta kai lisäksi johtaminen, itseluottamuksen kasvattaminen sekä itsensä haastaminen olivat upeita kokemuksia, summaa Kuitunen.

Alokasaikana lomia ja palvelusta rytmitettiin kahden viikon jaksoissa koronatilanteen vuoksi ja RUK:n jälkeen palveluksessa oltiin parhaimmillaan neljä viikkoa kiinni.

– Kaikki tilaisuudet ja tapahtumat oli koronan vuoksi peruttu, niinpä emme myöskään päässeet juhlimaan RUK:n kurssijuhlaa tanssiaisilla, vaan meillä oli korvaavaa ohjelmaa. Myös läheisten päivä peruttiin ja valatilaisuus striimattiin kotiväelle. Olihan se ikävää, kun hienoista, juhlallisista hetkistä ei päässyt nauttimaan normaaliin tapaan, havainnoi Kuitunen.

Erittäin positiivisena Kuitunen näkee naisten ja miesten välisen kuilun katoamisen armeijassa. Kuitusen oman kokemuksen mukaan yhteistuvat sulattavat porukkaa ja kaikilla on vahva tunne tasapuolisesta kohtelusta.

–  Yksi meidän joukkueemme miehistä totesi palveluksen loppupuolella, ettei meinaa muistaa meidän olevan palveluksessa vapaaehtoisena, havainnoi Kuitunen.

Kuva: Katri Kuitusen kotialbumi.

Kesäkuun puolessa välissä kotiutuessaan Kuitunen ylennettiin reservin vänrikiksi. Vänrikki on korkein sotilasarvo, jonka vuoden varusmiespalveluksen aikana on mahdollista saada. Osittain rankan palvelusvuoden jälkeen Kuitunen aikoo lomailla ja elokuussa siintävät luokanopettajan opinnot Helsingissä, joissa erityisesti esiintymistaitoon liittyviä oppeja pääsee soveltamaan. Kaiken kaikkiaan perinteinen johtajakulttuuri on Kuitusen mukaan muuttumassa armeijassa, joten koulutus antaa eväitä moneen eri ammattiin.

– En lähtenyt armeijaan tavoittelemaan korkeinta arvoa, vaan ennen kaikkea halusin haastaa itseäni monipuolisesti. On tämä ollut melkoinen kasvamisen vuosi, kun pohtii missä on nyt. Johtajana koen olevani tasavertainen, alaisläheinen ja ajattelen kaiken lähtökohtaisesti positiivisesti. Missään nimessä en ole johtajana huutaja, vaan haluan kuunnella, kiteyttää Kuitunen.

– Voin vain suositella lämpimästi kaikille naisille lähtemistä. Vuosi on yllättävän lyhyt aika verrattuna siihen, kuinka rikkaan kokemuksen armeijasta saa. Aluksi ajattelin, että ei minusta olisi kaikkeen ollut ja välillä myös tuntui, että perheeni luotti minuun enemmän kuin minä itse, hymyilee Kuitunen.

Kuva: Katri Kuitusen kotialbumi.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus

  • Vuonna 2020 tuli kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta hyväksyttiin
  • Puolustusvoimissa on kouluttautunut jo yli 10 000 naista reserviin, tällä hetkellä vajaat tuhat naista suorittaa varusmiespalveluksen vuosittain
  • Jokaiselle koulutukseen valitulle naiselle puolustusvoimat tarjoaa nousujohteisen koulutuksen elämyksineen
  • Tänä vuonna naisten vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutui ennätysmäärä, peräti 1 675 naista
  • Kynnys naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen madaltui tänä vuonna käyttöön otetun sähköisen hakujärjestelmän myötä
  • Uudistuksen tavoitteena on sekä helpottaa hakeutumista että kasvattaa hakijamäärää
  • Uudistus myös sujuvoittaa hakuun liittyvää asiointia, sillä palvelu opastaa hakemuksen täyttämisessä eikä paperisia hakulomakkeita enää käytetä
  • Vapaaehtoiseen asepalvelukseen voi hakeutua täyttäessään 18 vuotta ja palveluksen tulee olla päättynyt sen vuoden aikana, jolloin täyttää 30 vuotta
  • Vapaaehtoisen asepalveluksen voit suorittaa kaikissa Puolustusvoimien joukoissa ja tehtävissä
  • Naisten palveluksen sisältö ja vaatimukset ovat samat kuin miehillä, myös johtajakoulutukseen sekä myöhemmin sotilasuralle naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet
  • Palvelustehtäviä ei jaeta sukupuolen mukaan vaan henkilökohtaisen soveltuvuuden sekä osaamisen perusteella
  • Palveluksen jälkeen naiset kuuluvat reserviin ja heidät voidaan määrätä kertausharjoituksiin

Jonna Keihäsniemi

Yläkuva: Katri Kuitunen lähti lukion jälkeen viime heinäkuussa armeijan palvelukseen ja kotiutui sieltä ennen juhannusta vänrikkinä.