Joutsan kunta järjesti keväällä kyselyn, jolla haluttiin kerätä tietoa kuntalaisten kokemasta hyvinvoinnista. Pyrkimyksenä oli kerätä lisätietoa edellisen valtuustokauden ajan hyvinvointikertomukseen ja tulevan valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman laatimista varten.

Kyselyyn saatiin 172 vastausta. Aktiivisimpia olivat naiset, heitä oli yli 70 % vastaajista. Vastanneissa painottuivat myös työikäiset. Suurin yksittäinen ikäryhmä oli 46–65-vuotiaat, heidän jälkeensä eniten oli 30–45-vuotiaita. Kyse oli pääasiassa pidempiaikaisista joutsalaisista, sillä yli 80 prosenttia kertoi asuneensa Joutsassa yli 10 vuotta, viidennes koko ikänsä.

Tärkeimpänä kyselyssä haluttiin selvittää sitä, miten kuntalaiset kokevat Joutsan asuinpaikkana, miten he kokevat oman hyvinvointinsa ja minkä asioiden he katsovat vaikuttavan hyvinvointiinsa kunnan alueella. Yli 80 prosenttia vastanneista oli melko samaa tai täysin samaa mieltä väittämästä Joutsa on hyvä paikka elää. Tärkeimmiksi hyvinvointia edistäviksi paikkakunnalla koettiin oma fyysinen hyvinvointi, taloudellinen toimeentulo ja kuuluminen yhteisöön.

Hyvinvointia Joutsassa merkittävästi edistävinä tekijöinä esille nousivat esimerkiksi kunnallisten palvelujen saatavuus, vedenläheisyys, kaupallisten palvelujen saatavuus, puistot ja ulkoilualueet, harrastusmahdollisuudet sekä lapsi- ja ikäystävällisyys.

Sitäkin kysyttiin, miten Joutsan kunta pystyy kuntalaisten mielestä parhaiten tukemaan heidän hyvinvointiaan. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat perusterveydenhuollon palvelut, sujuvan arjen mahdollistaminen – esimerkiksi hoidetut tiet ja erilaiset asioinnin muodot kuten asiointiliikenne – ja liikuntamahdollisuuksien edistäminen.

Vastaajat pääsivät myös kertomaan, tuntevatko he olevansa joutsalaisia. Noin 80 prosenttia tunsi näin, loput eivät. Suurin yksittäinen syy jälkimmäiseen oli se, että henkilö tunsi olevansa leivonmäkinen.

Kyselyn avointen vastausten osiossa sai kertoa, mitkä asiat Joutsassa tukevat ja toisaalta heikentävät omaa hyvinvointia, mitä kaipaa eniten Joutsaan ja miten koronapandemia on vaikuttanut omaan hyvinvointiin.

Hyvinvointia tukevina mainittiin usein esimerkiksi luontoon liittyvät asiat, samoin palvelut ja kulttuuri. Heikentävinä taas nostettiin usein esimerkiksi kunnallisen päätöksenteon koettu riitaisuus, koettu hyväveli-verkosto, teiden talvikunnossapito, Jousitien kunto sekä pelko palvelujen katoamisesta ja loittonemisesta.

Kysyttäessä mitä kuntalaiset kaipaavat Joutsaan, esiin nousivat useimmiten esimerkiksi joukkoliikenneyhteydet, erikoisliikkeet, vesistöjen ja rantojen virkistyskäytön tehostaminen, uimahalli, tekojää, puistojen ja kulkuväylien ehostaminen ja kevyen liikenteen väylät sekä kunnallisen päätöksenteon avoimuus ja osallistaminen valmisteluissa.

Mitä koronapandemiaan tulee, hyvinvointikyselyn tuloksia koonneen Joutsan kunnan hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Mika Sirkan mukaan suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että pandemia ei ole juurikaan vaikuttanut heidän hyvinvointiinsa. Silti moni oli kaivannut liikunta- ja kulttuuritapahtumia sekä harrastusmahdollisuuksia silloin, kun niitä rajoitettiin, samoin sosiaalisia kontakteja.

Sirkka sanoo ajatelleensa nimenomaan ikäihmisten kokeneen sosiaalisten kontaktien jääneen vähäiseksi pandemian takia, mutta kyselyn perusteella myös pienten lasten vanhemmat ovat kokeneet näin. Nämä myös kokivat, että kontaktit olisivat olleet tärkeitä oman jaksamisen kannalta. Sirkka pohtiikin, että jos pandemia jatkuu, on kunnassa mietittävä, ketkä oikeasti tarvitsevat palveluja.

– Luulen, että ikäihmiset ovat yksi ryhmä, mutta kyllä siinä nousee rinnalle nämä pienten lasten vanhemmat. Että jos ollaan lasten kanssa kotona, niin kuitenkin tunnutaan kaipaavaan niitä sosiaalisia kontakteja.

Tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta jotain johtopäätöksiä niistä voi tehdä

Hyvinvointikyselyn tuloksia ei voi vastaajamäärän takia yleistää koko Joutsan väestöä koskeviksi, mutta jonkinlaisia johtopäätöksiä niistä pystyy silti kunnan hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Mika Sirkan mukaan tekemään. Tosin se, että vastaajat olivat valtaosin naisia ja työikäisiä, voi painottaa tuloksia jossain määrin.

– On hyvä muistaa se, ketkä näyttävät kyselyyn vastanneen, niin pystyy vähän arvioimaan. Hehän eivät välttämättä vielä nosta esille vaikkapa ympäristön esteettömyyttä tai muuta sellaista, Sirkka sanoo työikäisiin viitaten.

Sirkka pitää yllättävänä sitä, että kyselyn perusteella luonnonläheisyys koetaan Joutsassa niin paljon hyvinvointia edistävänä ja tärkeänä asiana. Hän pohtii, että jos luontoarvot ja esimerkiksi vedenläheisyys nousevat vastauksissa näin esille, on kunnassa hyvä huomioida niiden olevan sellaista pääomaa, jota kannattaa hyödyntää ja pitää yllä sekä vaalia.

– Näillä näyttää olevan kuntalaisten hyvinvointiin yllättävän selkeästi suuri merkitys.

Sirkka pitää tärkeänä myös sitä, että jos kuntalaisten mielestä palvelut ovat hyvällä tolalla, niin ne pitää myös pyrkiä pitämään siinä kunnossa. Kaikkiin asioihin kunta ei Sirkan mukaan voi yksin vaikuttaa – esimerkiksi joukkoliikenneyhteyksiin ja Jousitien kuntoon – mutta kunta voi olla yhteydessä muihin asiaan liittyviin tahoihin ja koettaa edistää asiaa siten.

– Esimerkiksi elyn suuntaan on mennyt Jousitien kunnosta toistuvasti viestiä, ja nyt käsittääkseni tänne on tulossa elyn johto tutustumaan tilanteeseen. Ja kyllä meidän tavoitteemme on, että pistetään kuntoon sekä Jousitietä että kevyen liikenteen väyliä. Ja sama koskee muitakin, mitkä ovat olleet meidän katuverkossamme ongelmana. Kevyen liikenteen väylät ovat minusta tärkeitä ihan lähiliikuntapaikkoina.

Sirkka pitää myös tärkeänä viestin viemistä eteenpäin siitä, että kuntalaiset kokevat tiettyjen valtion palvelujen etääntyneen heistä. Samoin hänestä olisi tärkeä tiedottaa siitä, että kunnan asiointipisteellä on yhä mahdollisuus ohjaukseen ja neuvontaan valtion viranomaisten palveluihin liittyen.

Mitä tulee kyselyyn vastanneiden kokemukseen omasta joutsalaisuudesta, Sirkkaa ei yllätä se, että Leivonmäellä asuvat kokevat olevansa yhä leivonmäkisiä.

– Esimerkiksi jos asuu vaikka Rutalahdessa, palvelut ovat Toivakassa ja käy työssä Jyväskylässä, niin onhan se aika selkeää, ettei koe juuri joutsalaiseksi itseään.

Tarja Kuikka