Joutsan valtuusto hyväksyi maanantaina kunnan vuoden 2020 tilinpäätöksen. Tilikauden alijäämä 524.508,02 euroa siirretään edellisten tilikausien taseen yli-/alijäämätilille. Taseen kertynyt ylijäämä vuoden lopussa on 2.734.786,11 euroa, eikä erillistä tasapainottamisohjelmaa tarvitse tehdä.

Lisäksi valtuusto myönsi kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2020.

Tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä kokouksessa pidettiin poliittisten ryhmien ryhmäpuheenvuorot. Niissä nousivat esiin muun muassa huoli säästöjen nopeasta syömisestä, koronapandemian vaikutukset kunnan talouteen ja velkataakan kasvu soteinvestointien myötä. Myös tarkan taloudenpidon merkitystä jatkossa korostettiin.

Tilinpäätöksen hyväksymisen lisäksi valtuusto merkitsi tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kunnan hallinnosta ja taloudesta viime vuodelta. Arviointikertomuksessa on nostettu esiin useita havaintoja ja arvioita vuoden ajalta. Yhtenä niistä on esimerkiksi nykyisen palvelusetelikäytännön osoittautuminen kunnalle kalliiksi. Sille katsottiinkin olevan aiheellista pohtia muita vaihtoehtoja.

Lisäksi valtuusto hyväksyi Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän esittämän kuntayhtymän loppuselvityksen ja päätti, että Joutsan kunta osallistuu Leader Maaseutukehityksen alueeseen ja sitoutuu yhteensä 169.403,50 euron kuntarahoitukseen ohjelmakaudella 2023–2027.

Myös kunnan henkilökertomus hyväksyttiin, samoin hallintosäännön päivitys pienin korjauksin. Hallintosääntöön tehtiin vielä kokouksessa täydennyksiä valtuutettujen Liisa Temisevän (kesk.) ja Lea-Elina Nikkilän (vihr.) ehdotuksesta, koskien vanhus- ja vammaisneuvoston edustajan puhe- ja läsnäolo-oikeutta eri toimielinten kokouksissa sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtäviä.

Temisevän ehdottama täydennys, kannatusta saanut ja yksimielisesti hyväksytty, tarkoittaa käytännössä sitä, että elokuun alusta alkaen vanhus- ja vammaisneuvoston edustajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuustossa, sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa, perusturvalautakunnassa ja teknisessä lautakunnassa. Aiemmin vain nuorisovaltuuston edustajalla on ollut tähän oikeus.

Tarja Kuikka

Poimintoja valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuoroista:

Keskustan Niilo Peltonen: – Kunnan velka on kasvanut voimakkaasti rakentamisen vuoksi. Terveyskeskus valmistui vuoden aikana ja sakuko-osastoa remontoidaan. Päätökset hammashoitolasta ja uudesta keskuskeittiöstä on tehty. Soteuudistusta odotellessa on tarvittavat kiinteistöt saatu kuntoon ja näin varmistetaan palvelujen säilyminen Joutsassa. Joutsan päättäjät ovat osoittaneet erinomaista rohkeutta investointipäätöksiä tehdessään. Väestön vanheneminen ja väheneminen ovat entiseen tapaan ratkaisematta. Joutsassa on kuitenkin erinomaisen hyvät palvelut.

Kokoomuksen Iiris Ilmonen: – Olemmeko olleet vastuullisia? Tähän kysymykseen on vaikea vastata kyllä, jos tarkastelussa ovat talousasiat. On lohdullista, että tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan kiinnittänyt huomiota huolestuttavasti väheneviin ylijäämiin. Selkokielellä kyse on siitä, että mikäli kahden edellisen vuoden tahti jatkuu, konserniylijäämät on ”syöty” 2021 tilipäätöksessä!  Ihmettelyä herättää eri viranomaistemme ja viranhaltioidemme eriävä käsitys talouden ja palvelujen sopeuttamisen tarpeesta.

SDP:n Leo Niinikoski: – Perusturvassa edelleen huomio kiinnittyy ikäihmisten palvelujen ja erityisesti asumisen ostopalvelujen kustannusten kasvuun. Lisätalousarvioita on taas tarvittu. Ikäihmisten palvelujen kustannukset ovat nousseet noin 12 % vuodessa. Eikä tässä vielä kaikki: asumisen ostopalvelut ovat kasvaneet 26 % vuodessa (yli puoli miljoonaa).  En millään jaksa uskoa, että vanhusväestön määrä kasvaisi tuollaisilla prosenttiluvuilla. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 3–4 %/vuosi.

Perussuomalaisten Jussi Lehtonen: – Kertynyttä ylijäämää ollaan nyt syömässä tasaisella vauhdilla. Kertynyttä ylijäämää on vielä, eikä tasapainottamisohjelmaa tarvitse tehdä. Tästä tulee mieleen mitä ryhmäpuheessa muutama vuosi sitten sanoin: ”Kun olimme lähestulkoon kriisikunta jokunen vuosi sitten, alettiin talousasioihin paneutua eri tavalla. On pidetty talousseminaareja. Näitä on pidettävä jatkossakin, koska joidenkin laskelmien mukaan olemme vielä kovilla talousasioiden kanssa. Näyttipä konsulttien laskelmat mitä tahansa, on meidän velvollisuus olla kokoajan hereillä, ja pitää tilanne hallinnassa.” Esitän toiveen, että tuleva valtuusto ottaa tästä jonkinlaista ”koppia”.

KD:n Matti Kallioinen: – Todellinen uhkakuva on konsernilainan suuruus, jossa kunta on suurin aiheuttaja. Konsernitaseen kertynyttä ylijäämää on jäljellä vain 565.160 euroa, kun konsernituloksen alijäämä oli vuoden 2020 osalta 702.411 euroa. Vastaavaan ei ole jatkossa varaa.  Tilintarkastajan raportissa ennen kaikkea yritysmaailmassa käytettävä p-analyysi antaa Joutsan kunnalle taloudenhoidosta kouluarvosanan 5,7. Alle 6 tarkoittaa riskitilaa. Vuonna 2016 arvosana oli 6,9 eli välttävä, vuosina 2017 ja 2018 6,1 sekä vuonna 2019 6,0 eli lievän riskin vuosia. Oppilaan on siis syytä terästäytyä.

Vihreiden Lea-Elina Nikkilä: – Alijäämää oli ehtinyt syntynyt valtuustokauden alkuaikana paljon ja tällä menolla säästöt on kohta syöty. Todellinen haaste on säilyttää jatkossakin kuntalaisilla hyvä palvelut, mutta tuottaa ne entistä kustannustehokkaammin. Esimerkiksi hyvinvointi- ja sivistys sekä perusturvan puolella hankkeiden avulla saadaan lisäresurssia ja mahdollisuuksia testata uusia toimintatapoja, joilla kustannuksia voidaan leikata ja samalla palveluja parantaa. Kunnan, yritysten ja kolmannen sektorin sujuva yhteistyö tarjoaa tähän varmasti paljon mahdollisuuksia.

Yläkuvassa puheenvuoroa pitämässä Joutsan nuorisoseurantalolla järjestetyssä valtuuston kokouksessa valtuutettu Matti Kallioinen (kd).