Muutama viikko sitten joutsalainen vesiensuojeluyhdistys järjesti kevätkokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden. Yhdistys edistää Joutsan seudun vesialueiden suojelua, hoitoa ja kestävää käyttöä. Hyvää työtä yhdistyksen voimin on tehty jo reilut kymmenen vuotta. Vesistöjen lisäksi yhdistys pyrkii seuraamaan kalanviljelylaitoksen jätevesien kehitystä sekä päästöjen kokonaisvaikutusta.

Kokoukseen keskustelemaan oli kutsuttu yhteensä kuusi kuntavaaliehdokasta, yksi jokaisesta ehdolla olevasta puolueesta. Keskustelussa olivat mukana kristillisdemokraattien Niina Liimatainen, keskustan Pekka Lankia, perussuomalaisten Pirjo Mäkinen, SDP:n Leo Niinikoski, vihreiden Lea-Elina Nikkilä sekä kokoomuksen Ilari Suuronen. Reilun tunnin mittaisen keskustelutilaisuuden aikana ehdokkaat antoivat mielipiteitään nykyisiin lupakäytäntöihin, vesistötutkimuksiin, jätevesien seuraamiseen, kalanviljelylaitoksen toimintaan sekä Makiaisten syvän ravinnekuormaan.

Joutsan kunnan strategiassa todetaan, että kunnassa kunnioitetaan ja suojellaan luontoa, sekä tavoitellaan turvallista ja puhdasta elinympäristöä. Suurin osa ehdokkaista totesi yksimielisesti kunnan ympäristölupakäytäntöjen sekä vesien hyvän ekologisen tilan varmistamiseksi suoritettavien vesistötutkimusten toimien olevan riittäviä nykyisellään.

–  Mikäli Suomen lait vesistöjen hoidossa ovat löysempiä kuin EU:ssa, tulee niitä kiristää. Jos taasen on niin, että Suomen lait ovat kireämmät kuin EU:ssa, niitä ei pidä löysentää. Yksi lisätoimi voisi olla tarjota alan korkeakouluopiskelijoille mahdollisuus tehdä opinnäytetyö Joutsan vesistöistä, summasi SDP:n Leo Niinikoski.

Toinen kysymys koski kalanviljelylaitoksen toimintaa sekä jätevesiä. Paljon ehdokkaita puhututti käsite paras mahdollinen tekniikka, jonka kehittymisestä heräsi paljon kommentteja.

– Kun puhutaan parhaasta mahdollisesta tekniikasta, tarkoittaako se parasta tekniikkaa laitoksen aloittaessa toimintansa kymmenen vuotta sitten? Tekniikka kuitenkin kehittyy hurjalla vauhdilla eteenpäin, joten tässä pitäisi mielestäni selvittää, onko laitoksella käytössä nykyinen paras tekniikka, vai se kymmenen vuotta sitten parhaaksi koettu tekniikka, kiteytti kokoomuksen Ilari Suuronen.

Muitakin kehittämisajatuksia nousi esille, esimerkiksi hoitokalastusta ja biologista putsaamoa kannatettiin.

– Fosforikuormituksen osalta parhaimpana keinona näen järvien hoitokalastuksen, jolla särkikaloja tehopyydettäisiin. Lisäksi enemmän voitaisiin tehdä yhteistyötä osakaskuntien kanssa ja mielestäni ely-keskukselta olisi mahdollista saada avustuksia hoitokalastukseen, ehdotti keskustan Pekka Lankia.

– Mielestäni kalankasvatuslaitos toimii laillisesti ja suomalaista yrittäjyyttä on tuettava. Varteenotettavina keinoina näkisin hoitokalastuksen sekä kuhan istutuksen, esitti perussuomalaisten Pirjo Mäkinen.

Viimeinen ehdokkaille ennakkoon annettu kysymys koski Makiaisten syvänteessä olevaa ravinnekuormaa. Suurin osa ehdokkaista ei koskisi syvällä pohjassa olevaan ravinnekuormaan ollenkaan, vaan seuraisi tilannetta. Mikäli tilannetta ruvettaisiin hoitamaan joillakin toimenpiteillä, esimerkiksi hapettamalla tai imuruoppaamalla, tulisi siitä varmasti enemmän tilapäistä haittaa alueelle, kenties pitkäksikin aikaa.

Vihreiden Lea-Elina Nikkilä nosti keskustelussa esille näkökulman yrittäjien ja vapaa-ajan asukkaiden voimien yhdistämisestä Joutsan kunnan markkinoinniksi. Nikkilän vuonna 2019 tekemä valtuustoaloite Joutsan kunnan liittymisestä Keski-Suomen vesiensuojeluyhdistykseen on saanut sinettinsä, sillä Joutsa on nyt liittynyt yhdistykseen, jonka tavoitteena on puhtaammat ja kalaisat vedet.

– Meillä on puhtaat vedet ja ympäristö, joita mielestäni tulisi markkinoida entistä paremmin. Kun kaikki toimijat yhdistävät voimansa puhtaiden vesien hyväksi, saamme varmasti paljon hyvää aikaiseksi, kiteytti Lea-Elina Nikkilä.

Jonna Keihäsniemi