Olen ollut vajaat kolme vuotta luhankalainen. Mutta vuodesta 1971 lähtien on Luhanka pitäjänä tullut minulle tutuksi, koska löysin puolison Luhangasta. Itse olen syntyisin Pohjois-Pohjanmaalta Kärsämäen pitäjästä, missä vartuin maalaistalon poikana 9-lapsisessa perheessä. Elämäntyöni olen tehnyt eri paikkakunnilla luterilaisen kirkon pappina. Luhankalaisille en ole vielä laajasti tuttu.

Olin papin eri viroissa yli 36 vuotta, vuodesta 1978 vuoteen 2014, jolloin jäin eläkkeelle. Tuosta ajasta olen työskennellyt kaksi kolmasosaa, 25 vuotta laitossielunhoitajana vankila- ja sairaalapastorina. Nämä tehtävät ovat samalla olleet yhteiskunnallisessa mielessä näköalapaikkoja. Vankilamaailma tuli tutuksi 13 vuoden ajan ja viimeiset 12 vuotta toimin johtavana sairaalapastorina Kanta-Hämeen Keskussairaalassa. Seurakuntatyössä olen toiminut niin seurakuntapastorina, kappalaisena kuin kirkkoherranakin.

Näiden toimien ohessa olen ollut myös erilaisissa luottamus- ym. tehtävissä useiden vuosikymmenien kuluessa. Riihimäellä valtion virassa vankilapastorina toimiessani 1980-luvulla olin seurakunnan kirkkovaltuuston, kaupungin koululautakunnan sekä Etelä-Hämeen mielisairaanhoitopiirin kuntainliiton liittovaltuuston jäsenenä.

1990-luvulla olin sekä nóin 17.000 asukkaan Janakkalassa seurakunnan kirkkovaltuustossa että Janakkalan kunnanvaltuustossa jäsenenä ja sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja. Osuuskauppa Hämeenmaan edustajistossa olin seitsemän vuotta.

Sekä Janakkalan seurakunnassa kappalaisena että Pertunmaalla vuosituhannen vaihteessa kirkkoherrana toimiessani koin suurena etuoikeutena saada työskennellä sotiemme veteraanien kanssa. Pertunmaalla olin vuonna 2001 valmistamassa kunnan veteraanimatrikkelia matrikkelitoimikunnassa.

Kaikki tehtävät ovat olleet hyvin haastavia. Erityissielunhoidossa edellytettiin pitkä sielunhoito- sekä työnohjaajakoulutus. Sairaalapastorin työ oli paljon myös kriisityötä. Jälkipuinti-istuntojen eli debriefing ryhmänohjaajan koulutus oli tarpeen sairaalatyössä. Vastasimme työteveyshoitajan kanssa sairaalan henkilökunnan debiefing istunnoista traumaattisten tilanteiden jälkeen. Sairaalassa henkilökunnan työnohjauksen tarve on kasvanut koko ajan.

Tehtävissäni olen oppinut kuuntelemaan toista. Ajattelen, että kunnallisissa luottamustoimissa on eduksi ja tarpeen osata kuunnella. Aina voimme oppia toisilta. Avoimin mielin olen valmis laittamaan omaa kokemustani ja osaamistani yhteiseksi hyväksi, toimimaan rakentavasti sydämellä ja järjellä kotipitäjäni Luhangan parhaaksi.

Yli kymmenen vuotta olen ollut vapaa-ajan asukas täällä ja kolme vuotta vakituisena kuntalaisena.

Pentti Haverinen
Rovasti, kuntavaaliehdokas, (kesk. sit)
Luhanka

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Tagged with →