Kalastuslain 1 §:n mukaan: ”Lain tarkoitus: Tämän lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.”

Suonteen alueella tuetaan istutuksilla kuhan ja siian kantoja vuosittain, joista molemmat ovat luontaisesti järvessä lisääntyviä. Kalastuspaineesta johtuen tuki-istutukset ovat tarpeen. Kuhan osalta on suotavaa määritellä erilaisia kuturauhoitus toimia, varsinkin Pohjois-Suonteelle.

Parina viime vuotena ovat kuitenkin alkaneet massiiviset 3-vuotiaan järvitaimenen istutukset Suonteen seudun osakaskunnissa ja kalatalousalueella painottuen pääasiassa eteläiselle Suonteelle.

Tämän suuntainen kalavarojen käyttö ja hoito on kaukana kestävästä ajattelusta, jos syksyin keväin rannoilla käy tankkiauto tukemassa taimen kantoja, ja miksi juuri massiivisilla 3-vuotiailla järvitaimenilla pidetään kantaa vahvana.

Edellä mainittu toiminta ei ole lain mukaista, vaan järvestä ollaan kovaa vauhtia tekemässä ”istuta ja ongi” järveä istuttamalla sinne kalaa, joka Suonteessa kasvaa seuraavaan kesään mennessä lakisääteiseen 50 cm:n mittaan ja pyydetään pois. Vain vuoden järvessä olleen istukkaan päätyminen lautaselle ei ole mikään makuelämys.

Suonteeseen tulee kyllä istuttaa järvitaimenta ja järvilohta, mutta 2-vuotiaana ja antaa kasvaa rauhassa muutama vuosi. Kasvu tapahtuu hyvin nopeasti runsaasta muikkukannasta johtuen 60 cm:n alamittaan. Säätelytoimet ovat tarpeen kaikille vapaa-ajankalastajille.

Nyt valmisteilla olevassa Suonteen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman luonnoksessa on sitkeästi esillä edelleen järvilohelle kaavailtu 55 cm:n alamitta. Ihmettelen mistä syystä. En ole kalatalousalueen hallitukselta saanut vastausta kysyessäni asiaa. Mielestäni on tärkeää, että pysytään järvilohen osalta siinä lain määräämässä 60 cm mitassa ja määrätään kalatalousalueella järvitaimenellekin sama 60 cm:n alamitta, jo siksi että samalla alamitta säännön tulkinta helpottuu. Koska järvitaimenen ja järvilohen erottaminen toisistaan on monesti vaikeaa.

Merkittäviin tulolähteisiin kalatalousalueen toiminnassa kuuluu juuri viehelupatulot yhteislupa-alueelta, jotka palautetaan järveen erilaisina istukkaina lyhentämättömänä. Tämä ”istuta ja ongi” ajattelu ei tule lisäämään viehelupatuloja. Vierailevat viehekalastajat ja osa uistelevista joutsalaisista karttaa järveä, jossa alamitta on mitä on, tämä näkyy jo nyt veneenlaskupaikoilla, vierailijat puuttuu.

Pidetään lupamyyntiä joutsalaisilla yrittäjillä, vaikka verkkokauppa onkin nykyaikaa.

Käyttää se vieraileva kalastaja muitakin palveluja kunnassa käydessään, kuin vaan ostamalla viehelupia.

Taisto Holla
Kuntavaaliehdokas, Joutsa (Vihr)

Puheenvuoro-palstan kirjoitukset ovat Joutsan Seudun lukijoiden mielipidekirjoituksia.

Tagged with →